Olin illalla miettinyt ja yrittänyt arvata minkälainen aamupala olisi tiedossa kun sen aika koettaa. Illalla oli jotkin porukkaa ryyppäämässä hotellin tiloissa. Huoneeni oli juuri tilojen yläpuolella. Onneksi miehet lähtivät ennen 24 joten pääsin rauhassa nukkumaan.

No, kun aamu koitti se olikin aika hyvä kun ottaa huomioon hotellin tason. 2 paistettua kananmunaa, 5 viipaletta suolakurkkua, 5 juustoviipaletta. Juusto oli aika tulista, maistoin yhdestä viipaleesta palasen. Jälkimaku oli polttava mutta kun sitä söi leivän kanssa tulisuus hävisi laen mukana. Leipäviipaleita sekä voita oli riittävästi. Sain myös teetä sekä sen mukana muoviin pakatun suklaakroisantin.

Olin eilen kantanut pyörän huoneeseeni koska muuten olisin joutunut jättämään sen ulos. En kysynyt siihen edes lupaa vaan kannoin sen lopuksi huoneeseen laukkujen ja muiden romppeiden jälkeen. Syömisen jälkeen otin pienet 5 min löhöt, pesin hampaat. Sen jälkeen aloin kantamaan tavarat alas. Pyörän vein vasta viimeisenä. Mitähän se kiukkuinen respan täti olisi sanonut jos se olisi tiennyt. ))

No kun pyörä oli pakattu vein avaimen talon toiseen päähän sisäkautta. Jos olisin viennyt sen ulkokautta olisin joutun kiertämään koko talon.

Työntelin pyörän rauhassa hotellin ympäri sen toiselle puolelle missä oli pieni aukio. Minun piti korjata ohjaustangon kiristystä. Nishikin suunnittelussa on käynyt pieni moka. Etuhaarukan sekä rungon välissä pitäisi olla laakerit mutta tässä mallissa sellaisia ei ole. No ei ainakaan yläosassa. Niitä hoitavat alumiininen kiilamainen holkki sekä muutama levy. En ala selittämään enempää rakenteesta mutta nämä komponentit olivat löystyneet. Aukaisin muutaman kiristyspultin sekä kiristin ohjausputkessa olevaa pitkää kiristyspulttia. Pultti oli taas kiinni kyvyssä joka oli putkessa. Että sellaista.

Saatuani työn tehtyä lähdin menemään kohden Tsernivtsiä. Matkalla oli yksi isompi kaupunki, Sniatyn. Kaupunki on rakennettu mäen huipulle. Ajaessani sen läpi sitä ei huomannut muuten kuin hulppeista näköaloista. Aina kun talojen välissä oli sopiva rako mistä näki läpi niin kauempana näkyi karpaatit sekä laaksoa. Kaupunkiin pääsy oli vaivalloista koska nousu oli pitkä sekä moni osainen. Sieltä päädy oli vauhdikas 54 km tuntinopeudella viilettäminen oli sen hauskin osuus. Onneksi liikennettä ei ollut koko aikaa. Liikennevalot katkoi sitä sopivasti joten pääsin aika rauhassa laskettelemaan mäen alas.

Tsernivtsi kaupunki on rakennettu osittain mäen rinteeseen. Sen pohjoisissa halkoo joki, etelän pää on loivassa rinteessä. No, se kait riippu katsojan silmistä mikä on loivaa ja mikä on tasaista tai jyrkkää.

Ajoin joen yli menevän sillan yli sekä vähän matkaa kohden kaupunkia. Tie oli mukulakiveä joten ajoin jalkakäytäviä pitkin koko ajan. Pysähdyin etsimään yhdessä välissä yöpaikka eli hotellia. Löysin hotellin mutta jouduin palaamaan takaisin samoja jälkiä sillan toiselle puolelle. Iso liikenneympyrä jakoi liikenteen kolmeen suuntaa. Yksi meni kaupunkiin mistä pääsi myös Romaniaa toinen meni Moldovan suuntaa, sieltä pääsi myös Romaniaan. Suurin osa rekkaliikenteestä meni sinne päin. Kaupungin läpi ei rekkoja laskettu,muutama rekka sinne meni mutta näin sillan toisella puolen ollessani että niitä varten on siellä vielä erillinen tie mistä ne ajoivat.

Eli hotelli löytyi, kävin kaupassa sen jälkeen kun oli asettunut taloksi. Englantia täällä ei kukaan normaalisti puhu. Tosin kun istuin illemmalla ulkona hotellin rappusilla eräs toinen asukas alkoi juttelemaan kanssani. Hänen englanti oli vielä pahempaa kuin Kankkusen rallienkku. Sain kuitenkin selville että hän oli lääkäri ja erikoistunut nenä ja kurkku leikkauksiin. Hän oli töissä Puolassa palkka on vaatimattoman pieni verrattuna hänen työhönsä. Hän oli opiskellut 8 vuotta+ 10 muita opiskeluja. Mies oli 42 vuotias.

Huomenna taas kahtellaan mistä sitä itsensä löytää. Alustavasti olen menossa Romanian puolelle.

Matka 63.84km, aika 4:07 h.

Tsernivtsi, Ukraina.