Pennsiano aamiainen pääsi yllättämään hyvällä tavalla. Olihan siinä yksi paistettu kananmuna , juustoa joka ei onneksi ollut jälkipolttoine. Leipää sekä voinokare alumiini kääreessä. Eihän sillä nälkä lähtenyt mutta hyvä alkupäähän se oli.

Muutin jälleen kerran suunnitelmia lähden ajamaan kohden Galati kaupunkia. Ennen kun pääsin matkaan minun piti heti aamusta tehdä jotakin ohjaukselle. Se jumittaa inhottavasti , eli se ei ole tarpeeksi herkkä ohjattavaksi. Tiukoissa tilanteessa ohjaus on yksi tärkeimmistä asioista pyörässä. Elämä voi olla joskus senteistä kiinni, jos sellaisessa tilanteessa ohjaus jumittaa ja teet vastakkaiseen suuntaan liian kovan korjausliikkeen niin se on sitten siinä.

Otin ohjaustangon pois ,sen jälkeen korotusrenkaat. Sitten pitkin jo ottaa puukko esiin että sain suojamuovin kitkalevyjen päältä. Iso pruuttaus vanhaa vaihteisto öljyä levyjen päälle ja paketti taas kasaan. Kokeilin pihamaalla kuinka pyörä toimii, olin tyytyväinen ohjaukseen.

Puolen tunnin korjaus kannatti. Ohjaus toimi kuin unelma, se oli herkkä eikä minun tarvinnut ohjata sitä rystyset valkoisena. Pystyin näin keskittymään tärkeämpään asiaan eli seuraamaan liikennettä.

Paşcani ja mircestin välillä oleva tie (208)on melko tasainen. Sen alussa on muutama nousu, ne ovat kuitenkin loivia. Matkan varrelle mahtuu monta pientä kylää. Osa taloista on rakennettu aivan tien läheisyyteen. Niiden ympärille on yleensä rakennettu korkea aidat. Ne ovat yleensä aaltopeltiä tai puhaltaa. Osa käyttää myös betonisia elementtejä joiden pinta on kuviollinen. Talojen edestä menee yleensä oja jonka yli on rakennettu silta. Se voi olla puusta tai sitten ojaan on laitettu betonin ojarumpu. Sen päälle on kaadettu betonia tieksi. Täällä voi törmätä mitä eriskummallisimpiin sovellutuksiin. Niin ja sitten on ne penkit joita on joka talon edessä. Kaivojakin on aika paljon tien varressa. Kylissä eikä pienemmissä kaupungeissa oli välttämättä vesihuoltoa joten kaivot ovat sen takia tärkeitä. Täällä ei ainkaan kuole janoon.

2 tie ( E85) on nelikaistainen tie, kaksi kumpaankin suuntaan. Ulompi kaista on matelukaista. Sisempi on ohituskaista kumpaankin suuntaan. Onneksi Mircestin kaupungista lähtee pienempi tie mistä pääsee myös Roman kaupunkiin. Suosittelen käyttämään sitä, se on rauhallinen ja hyvä kuntoinen.

Pysähdyin Roman kaupunkiin syömään vähäsen. Menin istuskelemaan pieneen puistoon minkä keskellä oli upea suihkulähde.

Vietin puolisen tuntia varjoisassa paikassa puun alla. Lämmintä oli 40 astetta joten lämmöt alkoivat olemaan kohdillaan. Tuuli saisi olla vähän lämpimämpi ettei tule vilu ajaessa.

Lähdin jännityksen vallassa kohden E85. Heti kun pääsin tielle tiesin että tästä päivästä tulee rankka sekä vaarallinen.

Ajoin normaalia kovempaa kuin yleensä. Yritin pitää vauhdin lähellä 25kmh että pääsisin mahdollisimman nopeasti pois villilännen meiningistä. Auto ajoivat aika kovaa, osa väisti hyvin keskimmälle kaistalle mutta muutama ei. Katsoin kokoajan takaapäin tùlevaa liikennettä peilistä. Aina kun näytti että nyt on liian monta auto on rinnakkain eikä matelukaistan auto voi väistää, vedin sivuun tai yritin ajaa mahdollisimman reunassa.

Paras yllätys oli toisen pyöräilijän näkeminen Romaniassa. Hän on ollut ainut matkapyöräilijä mitä olen nähnyt Ukraina, Puola, Romania sektorilla.

Mies oli Saksasta ja hän oli lähtenyt matkaa Belgradista. Päämääränä hänellä oli Moldovan Chnisnau. Hän oli minimi varustuksella liikenteessä eli kaksi takalaukkua. Toivoton hyvää kesän jatkoa sekä pitämään pyöräilyä hengissä. Meitä matkapyöräilijöitä ei oli koskaan liikaa.

Pysähdyin muutaman kerran vetämään henkeä että sain mielen rauhoitettua vaaratilanteen jälkeen. Sitten vain heti takaisin tielle. Olin huojentunut kun 10 km kyltti näkyi. Tie laski kaupunkiin joten pystyin pitämään hyvää vauhti. Lopulta kun pääsin kaupunkiin viemälle sillalle tiesin että olin selvinnyt tämän etapin.

Seuraavaksi minun piti etsiä majapaikka. Katsoin bookingin sivuilta halvan pennsiano paikan ja suunnistin sinne. Majapaikka on hyvä. Minut otti vastaan nainen joka puhui hyvää englantia, no ainakin pystyimme vaihtamaan ajatuksia.

Kaupassa käydessäni myyjä yritti joko tahallisesti huijata minua tai sitten sillä oli oikeasti huono näkö. Olin antanut hänelle 40 leitä, lasku oli 33. Hän väitti kivenkovaa että olin antanut 30 leitä ja kinusi minulta lisää rahaa. Lopulta sain hänet laskemaan rahat uudestaan. Kun hän huomasi erehdyksensä hän alkoi syyttämään huonoa näköä. No, selvisimme tilanteesta hyvällä huumorilla.

Matka 89 km, aika 4: 52 h

Romania, Bacau

Alin, Roman kaupunkia.