Olin juuri saanut leirin kasaan aamulla kun sain yllätys vieraita. Kaksi paikallista vanhempaa näistä saapui autolla leiripaikan läheisyyteen. Naiset arastelivat ja jättivät auton tien alkuun vaikka leiripaikan luona olisi ollut tilaa. Juttelin naisten kanssa muutaman sanan. He olivat tulleet poimimaan hillaa läheisen suon luota.

Päivä oli tänään tasaista puurtamista. Nousu jatkui tasaisesti Palojoensuuhun asti. Käännyin siitä Hetan suuntaan. Pysähdyin jättämään roskapussin risteyksen kohdalla olevaan roskalaatikkoon. Pysähtelin muutenkin aika usein koska matkanteko tuntui tahmaiselta vastatuulen ja tien takia.

Hetassa kävin kaupassa. Vein myös matkalla kertyneet tölkit pois. Olin taas saanut kerättyä 2 euron edestä tölkkejä. Poikkesin myös huoltamolla hakemassa vettä. En kuitenkaa ottanut vettä kuin kahteen pulloon. Toinen on varsinainen juomapullo, toinen on 1,5 L varapullo mistä lisään juomapulloon vettä kun se on tyhjä.

Olin ostanut kaupasta soijakaakao juomaa sekä kaksi viineriä. Risteys mistä käännytään Norjaan, sen lähellä on rakennuksia missä on muutama liike. Näiden lähistöllä, kadun varressa oli puistonpenkki mihin jäin syömään herkkuja. Syötyäni heittäydyn penkille selälleni. Aurinko paistoi lämpimästi mutta tuuli oli kylmä. Penkin selkänoja oli sopivasti tuulen tiellä joten penkillä oli mukava pötkötellä. Lepäisin ja muistelin ulkomaan matkojani missä olin myös laiskotellut samanlailla, aah se vasta on elämää.

Minulta puuttui leiriytymisvedet joten jouduin ajamaan niin pitkään että löysin sopivan joen. Tammukkaoja laski Palolommol järvestä. Pysähdyin sillan vieressä olevalle parkkipaikalle ja otin pullot sekä vesipuhdistimen mukaani. Vesi oli kirkasta joten juotavaa se varmasti oli.

Saatuani vedet, palasin takaisin päin polkupyörällä 200 metriä. Olin nähnyt sopivan hiekkatie liittymän joka nousi koivikkoista rinnettä loivasti ylös. Kävin ensin tutkimassa tietä ennen kuin työnsin pyörää tietä pitkin ylös. Löysin sopivan paikan jänkäkoivikossa olevan tien keskeltä.