18.5 Epäonnea

18.5

Leiriytyessäni eilen minulla oli onnea . Juuri kun sain trapin ja teltan viritettyä alkoi sade. Kokkailin trapin alla, katsellen välillä minne asti vesisade ylsi trapin reunojen alle. Olin laittanut keittimen juuri sopivaan paikkaan. Kyykin sen edessä, teltta oli takanani. Ainut kuiva alue oli juuri siinä. Teltan liput kastuivat jonkin verran koska sade tuli välillä voimalla alas tuulen kanssa. Sytyttäessäni keitintä sen suutin meni tukkoon. Vaikka keitin olikin kuuma sain irrotettua suuttimen työkalulla. Jouduin putsaamaan  suuttimen muutaman kerran ennen kuin minulle sattui vahinko. Suuttimen irrotus työkalussa on myös suuttimen puhdistus lanka. Se on yleensä pianon lankaa. Se on ihan hyvä mutta katkeaa liian herkästi jos se taipuu muutaman kerran. No minulle kävi juuri niin. Olin joskus aikaisemmin puhdistanut suuttimen polkupyörän pumpulla. Olin väsynyt päivän mäki rumbasta, satoi vettä sekä minulla oli nälkä. Nämä kolme tekijää aiheuttivat virhearvioinnin kun aloin käyttämään pumppua. Siinä kävi sitten niin, että kun lähtisi sen suuttimen joka on pikkurillin kynnen pituinen sekä pään paksuinen pumpun päähän. Pumppasin ilmaa, ei kuulunut kuin suhahdus, niin messinkinen kappale teki mitä sen pitikin. Kun suurempi voima puskee pienempää kappaletta suuremmalla voimalla mitä sitä pidetään niin sehän lähtee eikä meinaa. Juuri kun helpoin painetta pumpun varresta tunsin kuinka suutin lähti. Ehdin nähdä vain suunnan minne se meni, pienten kuusten taimien suuntaan.

Onneksi minulla oli varaosia mukana. Vaihdoin toisen , tämä suutin ei ollut yhtä hyvä mutta riittävä. Se vei enemmän bensaa eikä polttanut niin puhtaasti kun pusikkoon lentänyt.

En vielä aamusta osannut arvata miten päivä päättyisi. Iltainen sade oli enää muisto Aamulla. Maa oli märkää, sammaleet sekä lyhyt ruoho mitä kasvoi siellä täällä pitkin metsätien vartta, olivat kosteita kylmän yön sekä sateen jäljiltä.

Teltassa oli mukavan lämmintä siihen asti kunnes aukaisi teltan vetoketju oven. Kostea ilma syöksyi lämpimän teltan sisälle kuin hyökyaalto. Yritin lohduttautua sellaisella ajatuksella että hyvä aamupala sekä lämmin tee auttavat kunhanbsaan keittimen tulille.

Tyhjensin teltan ja purin sen ensimmäisenä pois. Näin sain tilaa kokkailla trapin alla vaikka kuuro yllättäisi.

Kello näytti 9.30 kun pääsin jatkamaan matkaa. Normaalisti olisin laittanut lyhyet ajoshortsit jalkaan kun lähden ajamaan mutta nyt oli laittanut pitkät kevyet verkkarit jalkaan koska oli viileää. Myös sateen mahdollisuus oli suuri.

Ensimmäinen etappi tie N:24 oli Hevosenpään jälkeen lähtevä tie N: 3174 joka meni Sairakkala nimiseen paikkaan 12 tien varrella. Kuten tähänkin asti oli tien profiili erittäin mäkinen. Päästyäni Sairakkalaan jatkoin suoraan päätien yli, alikulku tunnelin kautta. 2953 tie meni Kärkölän kk mistä pääsi Pappilan kautta 54 tielle. 2953 tietä oli mukava ajaa , alku matkasta tie kulki harjanteen päällä ja vietti loivasti alamäkeen. Joitakin nousuja tuli mutta ei pahoja.

295 tie joka lähti suoraan 54 tien toiselta puolen meni suoraan Mäntsälään. Tiennristeyksessä on hyvät kyltit.

Matka sujui mukavasti ajaen välillä loivia mutta pitkiä nousuja ja laskiessa mäkiä alas.  Liikenne oli aika harvahkoa vaikka kello oli yli 16.

Päästyäni lopulta 140 vanhalle Lahden tielle mistä oli vielä matkaa n 20 km Mäntsälään huokaisin jo vähän helpotuksesta. Ajelin muutaman kilometrin ennen kuin pidin tauon. Olin katsellut jo pidemmän aikaa kauempana näkyvää pilvirykelmää josta näkyi laskeutuvan harmaa pilviusva. Niiden suunta näytti risteävän reittini joten lähdin jatkamaan matkaani. Ehdin ajella 5km kun ensimmäiset pisarat alkoivat tippua. Kun sade rankkeni pysähdyin bussipysäkille vaihtamaan takkia.

Saavuin lopulta kaupungin rajalle, vettä satoi jo reippaammin. Pyörän paino nousi sitä mukaa kun laukut ja muut varusteet keräsivät kosteutta. Lähestyessäni keskustaa takapyörän kumi otti parikertaa kontaktin monttujen kansaa niin että pelkäsin että siihen tuli reikä 

Niinpä päätin pysähtyä Mäntsälän K-citymarketin luokse pumppaamaan renkaaseen ilmaa.

Kaivoin pumpun esiin etulaukusta ja aukisin takakumin pistoventtiilin. Yritin pumpata siihen ilmaa mutta sepä ei mennytkään siihen. Siinä kävikin toisin päin , kumi tyhjeni. Lopetin pumppaamisen ja suljin venttiilin. Totesin kuitenkin että kumin oli jo liian tyhjä matkan jatkamiseen joten  kokeilin uudestaan. Tällä kertaa se tyhjeni kokonaan. En saanut kumiin enää ilmaa koska pumpun letku , mikä ei ole kuin 30cm pitkä ei taipunut tarpeeksi venttiilib päälle. Polkupyörän takalaukut olivat tiellä joten en saanut suurinta tarpeeksi syvälle enkä suoraan. Tästä johtuen kierrettävä ilmasuutin otti pumpun suuttimen seinään ja oli auki.

No joka tapauksessa koska rengas oli tyhjä ja vettä satoi kaatamalla päätin mennä loppu matkan tilataksilla. Soitin keskukseen ja sain taksin. Siihen meni noin 35 min koska tilataksi tuli vähän kauempaa.

Matka Järvenpäähän meni mukavasti . Juttelimme kuskin kanssa niitä näitä.

Pidän nyt pienen tauon. Lähden taas liikenteeseen kun siitä tuntuu. Suuntana on pohjoinen, ajelen mahdollisesti sinne Länsirannikon tuntumassa. Siitä sitten lisää. Yritän tässä välissä tehdä matkallani  kuvaamani  materiaalin katsottavaan muotoon. Julkaisen sen sitten youtub kanavalla.

 Matka 88.47km, aika 5:53h. Järvenpää

 

Jätä kommentti