21.10

Heräilin muutamaan otteeseen yötä sateen ropinaan. Kuten yleensä siitä joutuu myös käymään pissiläkin joskus. En mene kuitenkaan ulos, sitä varten on omat juttunsa .

Vaikka kello soikin 6.15 jäin vielä pötköttelemään makuupussiin. Koska Yö oli ollut lämmin, ajattelin ettei minun tarvitse sytyttää keitintä heti aamusta.

Laittelin tavarat hissukseen kasaan, välillä menin selälleni ja sammutin otsalampun.  Katselin teltan seiniä pimeässä , odotellen että taivas alkaisi valostumaan. Vasta sitten oli aika mennä ulos.

Saatuani teltan purettua istuskelin retkituolillani keittimen ääressä . Join teetä ja kuuntelin kun muutama pikku kuuro pyyhälsi ohi. En ottanut trappia kokonaan pois vaan jätin sen puoliksi roikkumaan keskilangan varaan.  Sää tiedotuksen mukaan vesisateiden pitäisi loppua 9 jälkeen. Uuden  saderintaman pitäisi tulla joskus iltapäivästä 4-5 välillä Valmieran korkeudelle.  Suunnilleen siellä missä ajelisin.

Olin laittanut jo valmiiksi sadevaatteet päälle kun lähdin metsästä.  Tie oli märkä joten rekat sekä henkilöautot nostattivat ohi ajaessaan vesipilven joka kastelisi minut. Onneksi suurin osa väisti, jos oli mahdollista, reippaasti toiselle kaistalle.

Leiripaikaltani ei ollut kuin 12km Valmieraan. Matkalla tuli muutama reippaanlainen vesi kuuro. Laitoin valot pyörästä päälle että autot näkisivät minut paremmin. 

Olin jo matkalla miettinyt että ostan jo nyt ruuat valmiiksi, vedet sitten toisesta paikasta. Kun vastan tuli kauppa, kävin siellä pikavisiitillä.  Ajelin keskusta läpi, pysähdyin ottamaa videopätkän kamerallani että saisin matskua Youtub kanavalleni.

Tie on ollut tähän asti aika tasaista. Kun lähdin ajamaan Cesis nimi kaupunkia kohden, niin hupi loppu siihen. Seuraavat 27 km olivat pelkää nousua ja laskua. Pysähdyin välillä venyttelemään jalkoja koska ne menivät niin jäykiksi että polkemisesta ei tullut yhtikäs mitään.

Huokaisin helpotuksesta Cesis kaupunki tuli näkyviin. Koska ensimmäisenä näin huoltamon, niin menin  sinne ostamaan keittimeen bensaa.  Tien toisella puolen oli kauppa mistä hain vedet.  Kaupan takana ja tien varressa oli taloja. Talot oli 2-3 kerroksisia huonokuntoisia kerrostaloja. Kaupan lähellä oli urheilukenttä, se näytti hyvin hoidetulta.  Eikä alue ollut mikään pieni, siihen kuulu rakennuksia sekä jonkinlainen tornikin.

Kaupunki oli rakennettu suuren vuoren  päälle. En yhtään ihmettele kun nousua oli aika paljon. Nousut jatkuivat kun poistuin kaupungista.  Olin aikaisemmin ajanut A3, nyt suuntasin A2 joka kulki melkein rinnakkain A3 kanssa. Ne yhtyivät toisiinsa ennen Riikaa.

Pääsin A2 asti . Poikkitie Cesisn kautta oli rankka. A2 näyttää tappaja tieltä. Siinä on vilkas liikenne, ei reunaa . Tien reunoihin on nousuissa ja laskuissa laitettu betoniset vesikourut.  Niiden päällä voi ajaa mutta säännöllisin väliajoin niissä on syvennys missä on vesikaivon.

Kellon lähestyessä 15.20 tuli ensimmäiset vesipisarat. Olin yrittänyt muutaman kertaan jo löytää leiripaikkaa,  huonolla onnella. Tiesin heti että nyt ei ole aikaa kovin paljoa kun sade rintama tulee. Pysähdyin kesken jyrkkää laskua , laitoin pyörän seisomaan 2 jalalle ja menin katsomaan vierestä metsää. Metsään oli jyrkkä Rinne joka oli pitkää lakoutunutta ruohoa täynnä. Metsä oli kuusikkoa. Löysin sopivan paikan joten.menin takaisin tielle ja ohjasin pyörän rinnettä alas metsikköön.kiersin sen jälkeen tutkimassa ympäristöä tarkemmin.   Asumuksia ei näkynyt, löysin vielä tien mistä pääsen takaisin päätielle. Loistava paikka.

Matka 56.94km, aika 4: 12, Latvia.