23.11

Heräsin yöllä sateen ropinaan. Kello oli 3 pintaan yöllä. Nousin sen verran ylös että lisäsin patjaan ilmaa ja jatkoin unia.

Sade jatkui aamulla, se ei ollut yhtenäistä vaan tihkusadetta, joka taukosi aina välillä. Vilkaisin puhelimesta koska sateen pitäisi lakata. Sää ennusteen mukaan sen pitäisi vähentyä ja loppu 13 aikaan. 

Pötköttelin 7 asti ennen nousua. Laitoin tavarat pikkuhiljaa kasaan ennen kuin oli tarkoitus mennä ulos. Minulla vain oli pieni ongelma, betonilaatta minkä päällä teltta oli, oli juuri teltan kokoinen. Toiseksi en levittänyt tarppia kokonaan suureen mittaan.  Niinpä en voinut mennä ulos vaan jouduin pakkaamaan laukut osittain teltan sisällä koska muuten olisin kastunut.

Kun se oli hoidettu ja laukut sijoitettu niin, että ne olivat sateelta suojassa, oli seuraavaksi teltan vuoro.

Tee vesi oli koko ajan ollut lämpiämässä kun purin telttaa.  Kun teltta oli pakattu pääsin lopultakin väljempään tilaan tarpin alle tekemään aamupalaa. Tihkusade alkoi lakkamaan kun aloin ottamaan tarppia pois. Vesi oli kastellut sen joten sen laittaminen kasaan oli vähintäänkin märkää hommaa.

Katselin vähän kauempaa tietä kun rekat pyyhälsivät ohitse suuressa vesisumussa. ”Ja tonne pitäisi vielä mennä”  no , sinne piti mennä jos halusi eteen päin.

Olen aikaisemminkin ajanut vesi sateessa. Mutta kun siihen lisätään vielä tien penkereellä ajoa sekä peltotie  ralia,   niin se nousee eXpotettiaalisesti paskaisemmaksi.  Rapa rpiskui kun ajoin peltotietä pitkin. Tien penger oli vaarallinen ajaa. Paikoin siinä oli isoj kiviä , autot ajoivat liian lähellä toisinaan niin etteivät nähneet mitään. Rekat pyyhälsivät vesisumun peittäminä, henkilöautot perässään.

Saavuin lopulta Orhein kaupunkiin. Juuri kun  ajoin toista sen läpi menevää päätietä pitkin ja pysähdyin, vaihteet katosivat jonnekkin.  Käänsin kahvaa mutta se pyöri tyhjää.  ” voi perse ” vaijeri on mennyt poikki.  No, aloin etsimään ihmistä joka osaisi englanti, huonolla menestyksellä.

Löysin lopulta erään naisen joka puhui vähäsen englantia.  Hänen ja toisen avustuksella löysimme torimyyjän jolla oli vaijereita. Vika ei ollut kuitenkaan vaijerisaa ,vaan eräs osa oli irronnut vaihteen vaihtajasta. Ostin kuitenkin vaijeri jos sattuu käymään niin että jompikumpi vaijereista menee rikki. Sain vielä kaiken lisäksi sen lahjaksi myyjältä. Miehen nimi oli Roman.

Yöpaikkaksi etsin hotellin mutta se taas on oma tarina , kuten varmaan arvaatte.

Matka 25.38km, aika 1.42. Keskinopeus. 14.91kmh. Orhei, Moldova.