24.11
Olin illalla pessyt vaatteet joita kuivattelin ilmalämpöpumpun avulla. Ripustin vaatteita kuivumaan hengarin avulla ilmalämpöpumpun eteen . Heräsin yöllä johonkin aikaan , käänsin vaatteita ja jatkoin unia.
Hotelli oli siisti ja viihtyisä, en kuullut minkäänlaista meteliä mistään suunnasta. Paitsi ikkunan kautta vähäsen. Olin jättänyt osan varusteista alakerran aulaan ettei minun tarvitse kantaa niitä hissin luokse eikä huoneeseen. Kun aamulla pakkasin tavaroita aulassa polkupyörän päälle, huomasin että yksi varuste oli kadonnut. Heijastin liivi oli löytänyt uuden omistajan. Yritin etsiä sitä mutta en löytänyt . Annoin asian olla, jos joku oli sen ottanut niin uskon että se meni silloin tarpeeseen.
Kun Orhein kaupungista ajaa ulos ja lähtee Chisinaun kaupungin suuntaa tulee ensimmäisenä iso nousu. Kun siitä on selvinnyt tulee vielä isompi nousu. Ennen sitä pääsee nauttimaan alamäen hurmasta liikenteen joukossa. Ison nousun jälkeen pääsee jälleen nauttimaan pitkästä alamäestä.
Kun vihdoinkin sain näkyviin Chisinaun kaupungin isot kirjaimet olin revetä riemusta. Vihdoinkin olin päässyt tänne, olin jo monesti haaveillut tästä hetkestä. Tänne tulo oli kovan työn takana.
Laitoin viestiä Victorille, hän oli kutsunut minut kyläilemään luoksensa. Olin juuriehtinyt laskemaan ison mäen alas milä tulee Chisinaun kaupunkiin tullessa. Sain sellaisen viesti että minun pitäisi palata takaisin samaa reittiä jos meinaa päästä heille menevälle tielle. Tulin siihen tulokseen että etsin hotellin, en varmasti lähde polkemaan tai työntämää monen kilometrin nousua. Ilmoitin Vicorille asiasta mahdollisimman ystävällisesti.
Kun aloin etsimään hotellia sain viestin että hän tulee hakemaan minut autolla keskustasta. Jäin odottamaan että vicoria tulee autolla erään Bisnescenterin eteen.
Noin 45 minuutin päästä auto kurvasi ruuhkaisen kadun läpi tien viereen. Tervehdin häntä ja kättelimme vanhan maailman tapaan. Pakkasimme pyörän sutoon, jouduin ottamaan etupyörän pois että saimme sen mahtumaan autoon.
25km päästä olimme perillä. Minusta matka oli pidempi mutta se voi johtua siitä että istuimme autossa. Kun saavuimme perille, meitä oli vastassa monta kanaa ja kukko. Yhtäkki kuulin huudon vähän alempaa pihalta. Miehen vaimo oli takapihalla hoitamassa lintuja. Menin tervehtimään myös häntä . Purimme sen jälkeen tavarat autosta. Kun laitoin eturenkaan paikoilleen ja kokeilin valoja, ne eivät toimineet enään. Heitin pyörän ympäri ja aloin selvittämään ongelmaa. Kiristin samaa kyytiä muutamaa osaa kun oli mahdollista. Sain vian korjattua joten olin tyytyväinen.
Miehen vaimo oli mennyt tekemään silöä välin ruokaa kun me Victorian kanssa juttelimme hänen työstä sekä muista asioista.
Illalla pariskunta lähti harrastamaan brasilialaista itsepuolustus lajia Capoeira. Heillä on 4 lasta joista 3 jäi seurakseni. Nuorin poika on vintiö. Se kyllä keksi kaikenlaista tekemistä kuten olettaa saattoi.
Jään tänne yhdeksi päiväksi lepäilemään, pyörä tarvitsee huoltoa ja saan itsekin levätty.


