1.12

Heräsin yöllä pieneen viluun, jalkaterät tuntuivat hetken viileiltä mutta sen meni ohi kun liikuttelin varpaitani. Aamulla selvisi syykin, yöllä oli ollut kylmä.

Tarppi oli jäässä kun laitoin sitä kasaan. Sormet kohmeissa sain pakattua tavarat lähtö kuntoon.

Tänään tavoitteena oli ajaa Romaniaan. Joutuisin ajamaan Giurgiulesti kaupungin kautta. Kun saavuin sen rajalle sieltä lähti 2 tietä . Toinen menin radan yli ja toinen kaupunkiin. Koska radan yli menevän tien puolella oli jokin rajakyltti ajattelin että sieltä pääsee myös rajan yli. Kävi kuitenkin selväksi, kun olin ajanut jonkin matkaa että olin väärällä tiellä. Näin rekksjonon kun olin ajanut 1 km. Yksi kuski aukaisi oven hyvissä ajoin ennen kuin olin kohdalla. Emme puhuneet samaa kieltä mutta sain selville että rajalle pitää mennä kaupungin kautta.

Rajan ylitys sujui yllättävän helposti. Moldovan rajamuodollisuudet olivat muutama kysymys, mitä kasseihin oli laitettu. Sen jälkeen leima passiin. Romanian rajamuodollisuudet olivat vielä helpommat. Covid todistus rokotuksista , sen jälkeen juteltiin missä olen pyöräillyt ja minne menossa. Sitten ei muuta kuin heippa.

Ajoin Galatian läpi rantatietä. Muutaman kerran koirat tykkäsivät juosta perässä mutta luovuttivat lopulta. Kävin Galatiassa kaupassa koska seuraavaa kaupunkia en enään ehtisi ajaa läpi. Braila oli 5 km päässä, olisin voinut mennä lautalla tonavan yli mutta jätin väliin. Näin olisin päässyt ajamaan rannikkotietä. Pitää huomenna katsoa jos menisi yli. 3 km ennen Brailia aloin katsomaan leiripaikkaa. Koko matkan Galatiasta Brailiaan asti on hankalabajaa. Tien kummallakin puolella on kaide tie on kapea. Kun en löytänyt metsää menin katselemaan Tien varresta joutomaats jos sieltä löytyisi sopiva paikka. Ei löytynyt. Oli jättänyt pyörän seisomaan jalalle ja mennyt katsomaan vähän kauempaa paikkaa. Kun tulin takaisin joku mies lähestyi pyörääni. Yhteistä kieltä meillä ei ollut mutta sain selviää puheesta että hän oli Italiasta, kolme lasta ja hän oli vartija. Tien varressa oli joitakin isoja venttilejä aidatulla alueella. Hänen vartoi koppi oli niiden vieressä. Kysyin mieheltä telttapaikkaa pantomiinilla. Mies ymmärsi että halun nukkuma paikan. Hän pyysi minua seuraamaan, koppien ja joutomaa välissä oli hökkeli ja sen pihamaalla sohva. Hän näytti sitä ja laittoi kädet poskelleen ja pään kallelleen.

Kun aikamme vaihdoimme ajatuksia sain laittaa teltan hökkelin taskse. Alue on kuitenkin vartijan näköpiiristä joten jäin siihen. Päätie on aivan lähellä, onneksi teltta on kuitenkin pimeässä.

Matka 43.44km, aika 3:12h, keskinopeus 13.57kmh. Braila, Romania.