22.12

Aamupala oli aamulla kello 8-10 välillä. Suomalaisena roikuin jo 8 oven kahvassa, vaikka ovessa ei ollutkaan kahvaa.

Ei se nyt noin ihan mennyt, kävin ensin kysymässä respasta missähän päin se aamupala on. Respan mies näytti pariovet missä ei ollut kahvoja. Ovien yläpuolella luki ravintolaan viittaavaa joten lähdin kohden niitä. Ovet olivat heiluri ovia joten siksi niissä ei ollut kahvoja.

Aurinko alkoi juuri nousemaan kun olin syömässä. Reippaana miehenä otin ensin muutaman kuvan ruokasalin sisäpuolelta ennekuin ryntäsin ulos ottamaan kuvia. Sääli että en saanut kunnon kuvia auringon noususta. Aamupala oli oikeastaan paras tähän astisista hotelleista. Lähtiessäni hotellista respan mies toi minulle ulos pyörän luokse kasvomaskeja , hotellin käyntikortin sekä käsidesiä. Olin vähän yllättynyt mutta iloinen pienetä lahjasta.

Ajoin tänään Ayvalikin kaupunkiin asti. Tie oli tasainen koko matka Iskele kaupungista aina Burhaniye asti. Sen jälkeen alkaa mäkinen osuus, kaksi pitkää nousua välissä on lasku sekä tasaista jonkin matkaa.

Ayvalik ikaupunkiin on rakennettu rannikon suuntaisesti joten se on pitkä mutta ei kovin leveä. Sitä halkoo kaksi pääkatua .

Hotelli löytäminen on helppoa keskustasta. Niitä on pilvin pimein täällä. Itse valitsin nimen perusteella hotellin, niin ja tietysti ensimmäisen joka tuli vastaan. Respassa oli nainen, mitä hämmästelin. Yleensä siellä on mies. Nainen näytti huoneen kun pyysin. En oikein pitänyt siitä mutta otin sen kuitenkin. Huoneen keskellä on hiton iso parisänky , ehkä se olisi voinut olla vähän pienempi niin huoneessa olisi ollut enemmän tilaa. Pyörän sain jättää alas hissin luokse. Sitä ei pysty viemään ilman että kulkee respan ohitse.

Kun olin majoittunut lähdin kiertämään kaupunkia. Kävin kahdessa paikassa syömässä ja myös ruokakaupassa ostamassa aamupalaa.