Olimme eilen löytäneet kovan päivän jälkeen mukavan leiripaikan. Männikköä oli isojen veden jakelu betonikourujen takana. Pääsimme männikköön vain kourujen alitse. Leonardin pyörä oli matalampi joten hän sai työnnettyä polkupyörän niiden alitse. Itse jouduin purkamaan kaikki tavarat pois pyörän päältä että sain pyörän kourun alitse.  Maa oli todella kosteaa mutts se ei haitannut. Männikön maa oli havun neulasten peittämää.  Vaatteet eivät sotkeutuneet enää enepää multaan

Yö oli mukavan lämmin mutta aamu oli kolea. Heräsin aikaisin mutta odottelin että aamuaurinko alkaisi valaisemaan taivasta.  Lenard nousi tänään aikaisin, ehdin laittamaan vain makuupussit ois kun hän jo oli keittämässä kahvia. Lenatd oli ostanut Turkkilaisen  kahvin valmistus kipon, se on kuulema perinteinen astia millä tehdään Turkkilaista kahvia. Laitoin rauhassa riippumaton pois ennen kuin aloin itse tekemään ruokaa.  Kokkailin munakkaan ja tein teetä. Ruuan jälkeen olikin jo aika laittaa tavarat laukkuihin ja kantaa ne betonisten vesikourujen luokse.

Matka Osmaniye ei ollut kuin 30 km jos sitäkään. Tiemme erosivat pian kun saavuimme  kaupunkiin. Minulle tuli heti orpo olo mutta päätin vakaasti jatkaa eteen päin. Halusin ensin päästä bussiasemalle katsomaan aikatauluja sekä samalla tietäisin missä se olisi. Paikka löyti kysymällä tietä. Erään rengasliikkeen työntekijä tai omistaja pyysi minut teelle. Rengasliikkeen oli kerrostalon alakerrassa joten pian minulla oli ystäviä niin kolmannesta kerroksesta kuin alakerrasta. Yläkerran parvekkeella oli koko perhe kuikuilemassa reunan yli mita maan pinnalla tapahtuu. Huudeltiin sieltä muutama englannin kielinen kysymyskin.

Työnsin pyörän bussiaseman sisälle koska en halunnut jättää pyörääni pois silmien alta. Katselin ensin puhelimesta. Obilet.com aikatauluja. Kyseisellä appsila voi katsoa lento ja bussien aikatauluja. Menin ensin kyselemään halvan bussikyydin edustajalta paikkoja. Kaikki oli täynnä seuraavalle päivälle mutta minut ohjattiin seuraavalle luukulle. Huom, kukaan ei puhunut englantia. Sam juttu mutta kolmannella luukulla löytyi seuraavalle päivälle yksi vapaa paikka kello 17 lähtevään bussiin. Se olisi ollut takapenkillä ja aivan keskellä. En ottanut lähtöä Kysyin 1.3 lähtevistä busseista. Sieltä löytyi istuma paikkoja. Otin lähdön ja otin kaksi paikka . Halusin että minulla olisi tilaa. Kun homma oli hoidossa lähdin pois etsimään kaupungilta yöpaikkaa.

Olin kiertänyt kaupunkia jo tovin ja käynyt monessa paikassa katsomassa otellien sijainteja. En ollut tyytyväinen niiden sijaintiin koska moskeija oli aivan vieressä. Sitten aivan sattumalta tapasin kolme nuorta kaveria jotka alkoivat auttaa minua. Yksi heistä oli nähnyt saksalaisen ja minut pyöräilemässä päivällä. Hän oli kavereiden kanssa liikenteessä kävellen . Yksi heistä puhui englantia joten se auttoi asiaa.

Kiersimme kävellen melkein samat paikat missä olin jo käynyt. Löysimme kuitenkin lopulta mieluisan paikan mihin jäin yöksi . Kaverit tarjosivat illalla minulle ruuat ja teetä paikallisessa ravintolassa. Pääsin pitkästä aikaa auto ajelulle koska ravintola sijaitsi laita kaupungilla.

Osmaniye, Turkey.