Olin juuri saamassa unen päästä kiinni kun heräsin paukkeeseen. Aivan kun haulikolla tai pistoolilla olisi ammuttu. Nostin sen verran päätä että pystyin paikallistamaan mistä päin se kuului. Suljin uudestaan silmäni ja olin juuri nukahtamassa kun kuulin ääniä. Rakennuksen lattiat olivat kovaa betonia jonka päälle oli jäänyt soraa joten askeleet kuuluivat selvästi. Aukaisin silmän ja näin kun teltan seinässä näkyi silloin tällöin valon välähdys. Puikahdin makuupussista ulos ja aukaisin teltan oven ylhäältä . Kun kurkistin raosta ulos niin samassa oviaukosta käveli pimeään huoneeseen sama lammaspaimen joka oli käynyt myös päivällä tervehtimässä meitä. Mies ei aluksi puhunut mitään mutta sitten hän kysyi huonolla englannilla mistä maasta olen. Kun kerroin että olen suomesta mies nosti peukalon ylös ja lähti Maxin teltan suuntaan. Maxin teltta oli seinän toisella puolella . Mies ilmeisesti pysähtyi vähäksi aikaa teltan luokse mutta kun Max ei tullut teltasta ulos niin paimen häipyi omille teilleen

Aamulla oli mukava herätä lintujen lauluun. Nousin nopeasti ylös ja laitoin tavarat sekä teltan kansaan. Kun sain keittimen päälle niin Maxikin tuli pyörähtämään seinän toiselta puolelta sanomaan huomenia.

Tänään oli lyhyt ajo päivä. Tbilikseen oli 30 km . Tien liikenne vilkastui sitä mukaa kun pääkaupunki lähestyi. Olimme päättäneet että menemme suoraan samaan majapaikkaan mistä olimme lähteneet.

Olin jo eilen soittanut Hostelli 17 miehelle että tulemme tänään takaisin . Saimme vieläpä samat sängyt missä olimme nukkuneet.

Oli mukava palata tuttuun paikkaan. Porukka oli melkein sama kuin lähtiessämme. Kaksi uutta naamaa oli tullut lisää mutta aina on mukava kun saa jutella uusien ihmisten kanssa.