Day 6
Talvi alkoi lähestymään ja se tuntui kun kömmin makuupussista pois. Ulkona oli koleaa joten kaivoin kevyt untuvatakkin esiin kun siirryin ulos. Katselin puita joiden lehdet olivat jo saaneet viimeisen värin ennen putoamistaan. Tuulen vire sai ohkaiset puut heilumaan ja osa kuolleista lehdistä leijaili maahan kuin lumisade.
Ruuanlaitto on välillä haastavaa mutta siitäkin selvitään kun keskittyy eikä ajattele ympäristöä. Nuudelit on helppo tehdä, siihen kun heittää purkin tonnikalaa sekä makeaa paprikaa niin hyvää tulee.
Hiekkamonttu oli ollut oivallinen leiripaikka. Olin tyytyväinen kun lähdin ajamaan siellä kohden Jyväskylää.
Ajoin ensin muutaman kilometrin hiekkatietä, se liittyi muutaman pikkuristeyksen jälkeen päätiehen.
Kiersin Jyväskylä keskusta Pallokan kautta Lohikoskelle ja sieltä Seppälään.
Minun edellä ajo vanhempi mies, tervehdin häntä kun ajoin rinnale. Aloimme juttelemaan pyöräilystä ja urheilusta. Miehen nimi oli Matti Järvinen. Hän kertoi että piti urheilusta mutta lonkan sekä polven nivelissä oli ongelmia. Pyörällä ajoa ne eivät niin haittaa joten se sopii hänelle. Hän kertoi myös että hän oli Akilles Järvisen poika. Hänen isä oli voittanut Olympia Hopeaa 10 ottelussa, sekä muitakin kovan luokan voittoja Em turnauksissa.
Jos Matti luet tämän, laita viestiä jos olen kirjoittanut jotakin väärin.
Jos matka Hirvaskankaalta Jyväskylään on mäkistä se jää pieneksi kun lähtee ajamaan Jyväskylä-Lahti väliä.
Päivä oli jo ollut pitkä joten päätin käydä kaupassa vasta Vaajakosken ABC huoltamolla. Nuudelia, jogurttia , tonnikalaa, maksalaatikkoa , sipulipussi kun irtonaisia ei saanut. Niin ja paprikaa..
Eräässä ylämäessä mitä työnsin , tien varressa oli ikivanha vihreä hiekkalaatikko. Se oli tarkoitettu hiekoitukseen Jos mäki oli jäässä tai muuten liukas. Laatikon iso kansi oli aikojen saatossa hävinnyt, laatikko oli täynnä sammalta, en tiedä oliko se alla hiekkaa. Laatikko oli mahallaan ja se oli hautautunut jo osittain maahan.
Pysähdyin katselemaan sitä ja mietin kuinkahan monta kertaa oli nähnyt sen samaisen poksin. Aina kun näen sen minulle tulee 60 luku mieleen . Jää hyvästi ikuinen vihreä hiekkalaatikko, kunnes taas näemme seuraavan kerran.
En tiedä montako kilometriä ehdin ajaa kun oli taas aika katsoa yöpaikkaa. Lahteen taitaa olla ainakin 120km.
Matka 85.70km, aika 5.45h . Kuhasemäen näköalatornin lähellä. Leivonmäki.
Finland