Olimme eilen löytäneet soramontulla leiripaikan. Sitä ei kyllä enää tunnistanut sellaiseksi koska kasvillisuus oli peittänyt sen kokonaan.
Poltimme illalla nuotiota pitkään. Etsimme puita ympäri monttua sekä myös sen ulkopuolelta.
Aamulla eräs nainen ajoi pyörällä rinnettä kulkevaa polkua pikin. Hän pysähtyi kohdalleni, kun olin juuri laittamassa telttaani pois. Onneksi Paku oli tullut teltasta juuri ulos, joten siirsin puheen vuoron hänelle. En tarkkaan tiedä mistä he juttelivat mutta nainen oli sanonut että hän olisi tuonut aamukahvit meille jos jäsen ei olisi tarvinnut mennä töihin.
Saimme leirin kasaan ja lähdimme ajamaan kohden Valencia.  Matka taittui kohtalaista vauhtia. Math ja Paku ajoivat sen verran kovaa että en aina pysy heidän imussa. Olen kyllä sanonut siitä jo muutaman kerran mutta kuuroille korville.
Valencia ohitimme niin että hipaisimme vain vähän kaupunkia.
Maisemat ovat upeat, vuoristo on monikerroksista merenpohjaa joten kerrostumat näkyvät hyvin.
Pysähdyimme muutaman kerran koko päivän aikana, jos ei lasketa mukaan kartan tutkimistaukoja joita on päivän aikana paljon.
Leiriydyimme atomivoimalan kupeeseen. Löysimme unelmapaikan sen läheltä olevalta uimarannalta. 
Illalla olikin taas aika laittaa nuotio jonka lämmössä olo mukava syödä.
Paku ja Math ruun laittaminen meni aika pitkäksi, koska he olivat ostaneet riisiä. Riisin ei ollut pikariisiä joten he saivat keittää sitä kaasukeittimen lämmössä jokusen tunnin ennen kuin se oli valmista. Minulla oli sellainen käsitys että he söivät sen osittain raakana.
Matka 72km. Aika 4.15km

France