29.11

29.11
Hyttyset kiusasivat illalla sen verran että söin teltan sisällä ja pesin hampaat myös siellä. En tiedä kuuluuko alue missä olen malaria alueeseen joten huoli on minulla suuri. En ole edes aloittanut malarian esto lääkitystä koska en ole hankkinut lääkkeitä.
Aamulla hyttysiä ei näkynyt joten sain touhuta rauhassa. Perheen koirat katselivat vähän kauempana touhujani mutta eivät tulleet jalkoihini pyörimään.  Talonnrouva tuli yhdessä välissä pyytämään minut aamiaiselle. Sain palan leipää sekä kakkua ja teetä. Se kelpasi minulle aivan hyvin. Olin itse keittänyt teetä joten kun olin syönyt niin hörpin teetä telttani luona ja samalla pakkasin pyörääni..
En eilen ollut nähnyt tyttö joka ilmaantui pihalle  aamulla. Hän leikki koirien kanssa ja tuijotti välillä kun toijusin teltan kanssa . Kun talon nuori poika tuli luokseni , tyttökin uskalsi tulla näkyville.
Koulua köyhä vanhempi poika tuli sanomaan hyvästit kun hän lähti kouluun.
Kun tavarat oli pakattu niin hyvästien jälkeen lähdin ajamaan kohden Rabat kaupunkia. Maisemat alkoivat muuttumaan kun aloin pääsemään pois kasvatusalueelta. En oikein pitänyt koko alueesta. Se vaikutti enemmän orjapaikalta kuin miltään muulta.

Leiripaikka löytyi rannalta läheltä Kenitran kaupunkia. Paikka ei ollut hyvä mutta parempi kun ei mitään. Hyttysiä paljon mutta ihmisiä ei.
Matka 63.29km, aika 4.10h.