26.11
Illalla saapui Paksu sumu joka kasteli kaiken. Teltta oli aamulla yhtä märkä kuin se olisi otettu pesukoneesta. Onneksi sisäteltta oli kuiva joten makupussi säästyi kaatumista.
Minulla ei ollut enää kuivausvälinettä joten otin päähuivin ja kuivasin seinät sillä. Päätin että käyn ostamassa uuden pyyhkeen ja kuivausrätn. Olin unohtanut pyyhkeen Arles kaupunkiin.
Muta oki pahinta leiripaikalla. Se sotki kaiken. Sain laitettua tavarat pikkuhiljaa kasaan ja tehtyä teetä. Söin aamupalaksi leipää ja keksiä. Kaivinkone porukka tuli töihin 8.30 joten en halunnut jäädä jalkoihin.
Hyvästulin mukavan porukan he olivat ystävällisiä. Ainut huono puoli oli se että heille maistui tupakka sekä eräs toinen tupakka liian hyvin.
Matkani jatkui läpi vuoristoisen kannaksen. Kun lopulta saavutin Atlantin valtameren ajoin kävin rannassa katsomassa sen aaltoja ja sekä huilimassa jonkin aikaa.
Tie on aika tasaista assilah kaupunkiin asti. Kävin siellä etsimässä polkupyörän varaosia. Kysyin neuvoa maantie porukalta. Vanhempi mies lähti näyttämään minulle sen paikan.
Jatkoin sen jälkeen pankkiautomaatin kautta läpi keskustan toiselle puolen kaupunkia. Iso basaari kadunvarrress oli mielenkiintoinen. Kävelin sen läpi ja ostin pähkinöitä sekä leipää. Kaupasta hain jogurttia ja maitoa.
Leiripaikka oli tänää tiukassa. Kysyin monelta ihmiseltä kunnes eräs nainen pysähtyi autolla kun oli juttelemassa kännykän välityksellä pienen kanssa. Hän neuvoi erään paikan jonne oli ranka nousu. Löysin lopulta sieltä hiekkamontun reunalta leiripaikan.
Matka 51.04km, aika 4.04
SidiMghayt. Maroco

Laiva saapui aamulla tangerin satamaan. Ei kuitenkaan kaupunkiin. Se saapui 40 km itään päin  ksar-el majaz kaupungin lähelle. Tarkempaa paikkaa en löydä.
Ihmiset pakkautuivat laivassa receptionin luokse sieltä lähti ovi lavan alakertaan missä oli autot. Kaksi päivää laivalla oli auttanut minua henkisesti että fyysisesti. Matka läpi euroopan oli ollut kova.
Kun pääsin pyörän luokse alakertaan niin siellä oli jo täysi tohina päällä. Autoja ajettiin ulos ja satamatyöntekijät olivat kiireisiä.
Pakkasin pyörän rauhassa valmiiksi ennen kuinnlähdin ruumasta pois. Olin asentanut kameran pyörän etutarakalle riippumaton päälle. Laitoin sen päälle kun lähdin ajamaan pois ruumasta. Otin muutamia ottoja kokeilin vuoksi. Unohdin vahingossa sen päälle kun ajoin marokon tulli ja tarkastuksen pläpi. Tullimiehet kysyivät minulta että onko minulla dronea ta I aseita . Aseita ei mutta lentäväkamera minulla oli. Sitä ei kait luokitella droneksi koska sitä ei pysty oikein ohjaamaan koska siinä ei ole kaukoohjainta
Viimeisessä  tarkastuspisteessä yksi poliisi huomasi kameran ja kysyi onko se päällä. Vasta silloin muistin että se oli jäänyt päälle. En pvoinut muuta kuin sanoa että.ei ole ja toivoa että poliisi ei ala tarkastamaan sitä. Mies kuitenkin sanoi että hyvä ja vinkkasi minua menemään.
Ajoin satamasta pois, kysyin muutaman kerran poliisilta turvallista reittiä pois satamasta. Ainut reitti oli seurata autoja päätielle. Noin  1-2 km.päästä alkoi rantatie. Tie olo todella mäkinen
Tie nousi aina vain ylemmäksi mutta ķun tarpeeksi noustaan tullaan sieltä joskus alaskin. Kuorma autot liikenne oli kova. Välillä niitä meni monta peräkkäin mutta sitten hiljeni.
Pysähdyimme eräässä pikku kylässä ostamassa ruokaa. Kylä ei kuitenkaan ollut mikään ”kaksi taloa’siinä se. Iso koulu oli sen keskipiste. Lapsia oli aika paljon ja eri ikäluokat erottuivat selvästi . Kävin huvikseni katsomassa mitä koululaiset ostivat kun heillä oli äikaa.
Kun vedet ja ruuat oli hankittu noin suunnistin matkani kohden seuraavaa  olin katsonut kartasta erään ulkoilualueen missä päätin käydä. Siellä olisi  lähde  jonka luona olisi ulkoilureitti
Kun saavuin tien risteykseen mikä lähti kohden lähdettä niin Aloin epäröimään. Tie näytti minusta todella huonolta, nousin sitä pyörällä parisataa metriä kunnes piti kääntyä. Tie jatkoi kulkuaan talon edestä ja kääntyi sen  metsään.
Käännyin takaisinnja menin takaisin alas risteykseen. Risteyksen kohdalla oli jauhotehdas. Sen takana ol kaivinkone sekä isoakue muunlaista toimintaa. Nuori kaveri oli juuri puhdistamassa kenkäänsä . Kun kaveri huomasi minut hän näytti pantomiinilla että etsintöjä yöpaikkaa. 
Sain lopulta leiripaikan tehtaan takaa. Hän tarjosi myös minulle ruuat tehtaan edessä olevassa pienessä kuppilassa.  Poika oli vartijana joten hän oli myös telttapaikan lähellä. Hän nukkui  yötä kaivurinkopissa.

22.11
Aamulla nousin normaalisti eli 6.30. Loikoilin sängyssä hermostuneesti koska kaikki asiat olivat auki. Juna lipun olin jo ostanut puhelimen välityksellä joten siinä mielessä kaikki oli hyvin.
Olin miettinyt läppärin lähettämistä takaisin Suomeen. Kun muut olivat heränneet ja olivat jo syöneet niin otin asian esille. Tarvitsin pahvilaatikon että saisin kannettavan sekä kovalevyn turvallisesti lähetettyä Suomeen. 
Perheen äiti kaivoi komerostaan aluksi liian pienen laatiko , toisella kerralla pahvi oli liian ohkainen mutta kolmannella kerralla tärppäsi. Sain sentärppäsi.laitwttua ulkoisen kovalevyn sekä läppäri.
Olimme sopineet että menisimme yhdessä Mathin ja Pakun kanssa postitoimistoon. He lähtivät kuitenkin omille asioilleen joilla kului koko päivä. Kun iltapäivä alkoi 8lähestymään päätin että lähden yksin käymään keskustassa.
Alue missä Mathin äidin ystävä asui oli omakotitalo aluetta. Liikennettä ei ollut aluksi oikeastaan yhtään kun lähdin alueelta keskukseen. Se johtui osaksi siitä että tie oli suljettu alkupäästä.
Postitoimisto löytyi loppujen lopuksi helposti koska käytin GPS suunnistusta. Seurasin reittiä ja pian olin jo postissa. Paketin lähettäminen ei tahtonut onnistua koska minulla ei ollut Ranskassa osoitetta. Osoiteeksi kelpaa myös  hostellin tai hotellin osoite. Paketin lähettäminen maksoi 25 e.

Hukkasin pakettimatkalla vaijerin millä pyörän saa kiinni tolppaan. Huomasin vaijeri katoamisen vasta kun olin jo palannut majapaikkaan.
Mietin vähän aikaa että lähdenkö ostamaan uuden. Decalong olisi 4 kilometrin päässä. Päätin että lähden koska minun pitää ostaa myös ruokaa laivamatkaa varten.
Ajoin samaa reittiä mitä olin käyttänyt kun Menin postille. Toivoin että olisin löytänyt vaijerin samalla. Sitä ei näkynyt joten suuntasin Decalong kauppaan.
Kun saavuin kaupalle minulla ei ollut vaijeria millä kiinnittää pyörä kiinni tolppaan. Onneksi kaupan ulkopuolella oli häkit mihin pyörän voi laittaa. Kävin sisällä kysymässä onko heillä lukkoa jonka sainkin passi vastaan.
Ostin lukon, pienen repun sekä jarrupalat. Jun ajoin takaisin päin Lidlin kauppa tuli vastaan mistä kävin ostamassa itselleni Laiva ruuat.

Illalla söimme yhteisen ruuan sekä musisoimme. Perheen isä osasi soittaa pianoa sekä huuliharppua. 

France

On kulunut monta päivää kun olen viimeksi kirjoittanut . Olemme edenneet näinä kahtena päivänä Arles kaupunkiin missä olemme Mathias äidin ystävä perheen luona.
Viimeinen etappi oli rankka. Ajoimme 100km läpi huonojen teiden sekä kivikkoisten jokivarren polkuja pitkin. Pyörä  rytyytti oikein kunnolla takapuolta .
Ajoimme myös osan aikaa sateessa.
Avigonin linnakekaupunki on oikea nähtävyys. En ole koskaan nähnyt vastaavaa.  Sen suuret muurit sekä useat linnat joen molemmilla puolin tekevät vaikutuksen .
Olemme leiriytyneet näin muutamina päivinä tuulisii paikkoihin. 20.11 oli myrsky Yö.  Kaverusten teltat lähtivät maasta irti. Heillä on kevyet kävelysauvoilla pystyyn laitettavat harjateltat. Oma tarppini oli myös kovilla mutta ei kuitenkaan mennyt rikki. Jouduin menemään teltasta ulos koska osa tarpin puikoista irtosi maasta.
Tuuli oli todella voimakas myös aamulla. Onneksi kun aurinko alkoi nousemaan niin tuuli rauhoittui myös.
Seuraava ilta oli vastavasti kylmä. Pidimme nuotiota tuulisessa olosuhteissa huolimatta. Nuotio lämmitti mukavasti kun paistoimme makkaraa ja laitoimme ne patongin sisälle, kuin hotdogissa.
Ajoimme Arles kaupungin läpi hämärtyvässä illassa. Autot väistivät meitä hyvin vaikka emme aina ajaneet liikennesääntöjen mukaan. Poukkoilimme kaistalla toiselle ja ajoimme muutenkin huolimattomasti.  Onneksi minun ja Pakun pyörässä oli valot joten autoilijat näkivät meidät .
Pääsimme ehjänä perheen luokse missä olen muutaman päivän.

Kun saavuimme pyörillä 21.11 mathin äidin ystävän luokse niin en tainut ehtiä edes kunnolla istumaan kun jo olin tilaamassa lippua Laivaan. Marseilista lähtevä Laiva lähtisi 23.11, mietin vähän aikaa mitä teen . Sitten vain tilasin lipun ja maksoin sen. Lippu tuli maksamaan hytin ja 8moottoripyörä maksun kanssa 400 € ja vähän yli.
Illalla me söimme spgettia sekä jotakin ihmeellistä kastiketta missä oli ryynejä mukana.  Valvoimme myöhään joten en ehtinyt päivittämään oikeastaan yhtään alustaa.

Lähden laivalla  marseilista kohden marokoa 23.11.
Matka 88.64km, aika 5.27h
Arles. France

Arles

Olimme eilen löytäneet soramontulla leiripaikan. Sitä ei kyllä enää tunnistanut sellaiseksi koska kasvillisuus oli peittänyt sen kokonaan.
Poltimme illalla nuotiota pitkään. Etsimme puita ympäri monttua sekä myös sen ulkopuolelta.
Aamulla eräs nainen ajoi pyörällä rinnettä kulkevaa polkua pikin. Hän pysähtyi kohdalleni, kun olin juuri laittamassa telttaani pois. Onneksi Paku oli tullut teltasta juuri ulos, joten siirsin puheen vuoron hänelle. En tarkkaan tiedä mistä he juttelivat mutta nainen oli sanonut että hän olisi tuonut aamukahvit meille jos jäsen ei olisi tarvinnut mennä töihin.
Saimme leirin kasaan ja lähdimme ajamaan kohden Valencia.  Matka taittui kohtalaista vauhtia. Math ja Paku ajoivat sen verran kovaa että en aina pysy heidän imussa. Olen kyllä sanonut siitä jo muutaman kerran mutta kuuroille korville.
Valencia ohitimme niin että hipaisimme vain vähän kaupunkia.
Maisemat ovat upeat, vuoristo on monikerroksista merenpohjaa joten kerrostumat näkyvät hyvin.
Pysähdyimme muutaman kerran koko päivän aikana, jos ei lasketa mukaan kartan tutkimistaukoja joita on päivän aikana paljon.
Leiriydyimme atomivoimalan kupeeseen. Löysimme unelmapaikan sen läheltä olevalta uimarannalta. 
Illalla olikin taas aika laittaa nuotio jonka lämmössä olo mukava syödä.
Paku ja Math ruun laittaminen meni aika pitkäksi, koska he olivat ostaneet riisiä. Riisin ei ollut pikariisiä joten he saivat keittää sitä kaasukeittimen lämmössä jokusen tunnin ennen kuin se oli valmista. Minulla oli sellainen käsitys että he söivät sen osittain raakana.
Matka 72km. Aika 4.15km

France

Ilta meni yöpaikan antajan luona syödessä. Juttelimme ruuasta sekä matkastamme.
Aamulla nousin aikaisin että ehtisin tehdä instaaa sekä kirjoittamaan blogia varten tekstiä. Naiset olivat jo alhaalla tekemässä aamiaista kun menin sinne.  Ehdin istua siellä jonkin äikaa ennen kuin kaverini tulivat alakertaan. Söimme aamiaiseksi monenlaista leipää sekä join teetä.
Pakkasimme tavarat , maihin housut olivat rikki joten Maria ompeli ne ehjäksi.
Ajoimme Lyonin läpi joenvartta seuraten. Jokireittillä oli paljon juoksijoita. Näytti siltä että koko Lyon oli juoksulenkillä samaan aikaan.
Seikkailimme  välillä kunnon  mutapoluilla koska kartanlukija luottaa liikaa GPS paikannukseen. Selvisimme kuitenkin lopulta kunnon tielle missä ajoimme lopun päivää.
Illalla teimme nuotion ja nautimme sen lämmöstä syöden samalla..
Matka 52, aika 3.26h.
Chalanvert. France

Leiriydyimme illalla niitylle, sen yhteydessä oli pieni uimaranta. Kiertelin aluksi niittyä katsellen telttapaikkaa. Belgialaiset olivat ensimmäisen kaivaneet  kasattavat tuolit lauluistaan ja menivät niiden kanssa rannalle istumaan ja syömään pizzaa.
Löysin rannan penkereeltä pusikosta kuolleen lampaan. Se makasi kyljeltään mutta ei haissut vielä joten se olk tuotu siihen aivan äskettäin.
Suuntana oli tänään Lyon ja tarkoituksemme oll käydä siellä kaupassa.
Ajaessamme Trėvoux nimisen paika ohitse näimme vanhan laivan joka oli aution talon pihalla. Laiva oikea merirosvo Laiva. Se oli joko rakennettu tai sitten se oli joskus liikennöinyt jokea pitkin. Nyt se makasi babujen sekä köynnöskasvien saartamana aution, kaksikerroksisen talon pihamaalla. Piha oli kuin suoraan elokuvan lavasteista mutta lavasteet olivat aikoja. Pojat innostuivat ja kiipesivät laivan kannelle ottamaan sieltä kuvia. Nousimme joenvarresta pois koska pyöräreitin polku päättyi joenvarressa. Mietimme jatkammeko suoraan eteenpäin vai lähdemmekö seuraamaan Gbs ehdottamaa reittiä. Päätimme seurata sitä ja aloimme nousemaan joen varresta pois. Tie nousi mutkitellen, risteyksen kautta vuoren rinnettä ylös. Kun huippu oli lopulta saavutettu niin ajoimme sitä vähän matkaa  ja laskeuduimme sitten harjannut pitkin kulkevalle pyöräreitille.
Pojat alkoivat etsimään supermarkettia joten kun näimme kaupan suuntasimme sinne. Pysähdyimme vaatteiden pesupisteen luona joka oli katoksessa ja oli auki ympäri vuorokauden. 
Ajoin  Matheuksen kanssa kaupan luokse mutta hänen kaveri jäi juttelemaan kahden naisen kanssa. Pian olemme kaupan disäll ostoksilla. Hävisin yhdessä välissä kiertelemään yksin kaupassa, kun kaveerukset tulivat yhtäkkiä luokseni. He kertoivat että kaksi naista, samat naiset olivat olleet pesuautomaatin luona, olivat sanoneet että voimme tulla heidän kotiin kylään. Voisimme pestä vaatteet sielä ja olla yötä heidän talossaan.
Teimme ostokset ja lähdimme etsimään heidän antamaansa osoitetta joka oli aivan lähellä. Emme aluksi löytäneet oikeaa katua mutta sihuomasin naisen heiluttavan kättään alempana katua joten menimme sinne.
Ilta kului syödessä ja vaatteiden pesisss. Jouduimme käymään kaupan luona, laittamassa vaatteemme kuivuriin. 80 minuutin ohjelma maksoi 12 euroa. Kone oli varattu kun ajoimme sinne, mustalaiset olivat kuuvanneet vaatteita koneessa mutta ohjelma oli ollut liian lyhyt. Heti ensimmäisenä mies alkoi kysymään rahaa että saisi jatkettua ohjelmaansa ja kuivattua lisää vaatteitaan.
Emme antaneet rahat ja pyysimme heitä tyhjentämään koneen.
Pyykit saatiin kuivaksi ja ilta menikin sitten , kuinka ollakaan syödessä. Kello oli pitkälle yli 24 ennen kuin pääsin nukkumaan.
Matka 45.18km, aika 3.05h.
Lyon.  France

Aamulla laittaessani leiriä kasaan tuntui että jokitiellä oli enemmän liikennettä kun Helsingin rautatien torilla. No, jos kaksi ja puoli ihmistä lasketaan niin. Ensimmäisenä kun laitoin ruokaa, niin nainen työnsi lastevaunuja ja hänellä oli kutistunut buldogi mukana. Toisena tuli, kun olin syömässä harmaa partainen vanhempi mies ajoi  pakettiautolla syvennyksen luokse. Hän aukaisi vanhasta autostaan ikkunan ja puhui Ranskaa. Sen verran ymmärsin että hän puhui lahoista puista mitkä olivat teltan sivuilla. Yksi niistä oli kaatunut telttani taakse aikoja sitten. Mies lähti pian jatkamaan matkaansa.
Tapasin tänää kaksi matkapyöräilijää Belgiasta. Näin heidät ensimmäisen kerran Màcon kaupungissa kun olin hakemassa bensaa huoltamolta.Pojat soivat peräkanaa vilkkaasti liikennöidyllä tiellä.
Seuraavan kerran törmäsin heihin sillan luona mistä pyöräreitti kohden Lyon kaupunkia alkoi.  Pojat olivat kiertäneet päätietä pitkin reitin alkuun, itse oli oikaissut peltotietä pitkin joka seurasi jokea.
Pojat ovat matkalla Thaimaahan.  He lentävät osan matkaa mutta Keski Aasian he saavat läpi. Kiina. Tiibet ynm.
Leiriydyimme erään niityn laitaan joka on joen varressa. Illalla yritimme tehdä popcornia mistä ei tule mitää retkikeittimell, tai sitten se on vain kokemuksen puutetta.
Matka 62.82km, aika 4.11h
Lurcy, France

Olin eilen leirytynyt tammimetsikköön. Metsään menevä tie oli suljettu portilla joten jouduin kiertämään sen sivusta. Monesti se ei onnistu koska portin päädyissä on syvä oja. Tällä kertaa oja oli vain pieni syvänne. Metsän pohja oli kasvillisuuden puolesta telttailu ystävällinen. Muutamia pikkikasveja oli, mutta ne tottelivat suomalaista terästä ja katkesivat nopeasti
Aamu oli siinä mielessä mukava että teltan seinät eivät olleet kovin kosteat. Säästin siinä aikaa joten pääsin nopeasti tekemään aamupalaa.
Aurinko paistoi koko päivän mutta kylmä tuuli ei antanut anteeksi jos pipo ei ollut päässä. Vasta iltapäivällä pystyi olemaan jokusen tunnin ilman pipoa sekä paksuja rukkasia.
Chalon-sur-Saõne kaupunki on iso. Sen mitä siitä näin niin voin vain todeta että Siellä kannattaa käydä. Se oikein huokuu historiaa ja menneisyyttä.
Tournus kaupungin kävelykatu sekä siihen liittyvät kapeat kadut ovat kiehtovia. En ehtinyt näkemään  paljoa mutta kiinnostava kohde myös.
Kun saavuin Tournus kaupunkiin kävin kysymässä eräästä liikkeestä ruokakaupan sijaintia. En löytänyt haulla mitään. Ehkä google olisi löytänyt.
Kauppa sijaitsi 600 metrin päässä paikasta missä tein pysähdyksen.
Kauppa löytyi joten iltaruuatkin olivat valmiina.
Ajoin vielä jokivartta tunnin verran ennen kuin päätin leiriytyä sillan lähellä olevalle epäviralliselle pysähdyspaikalle. Kalastajat ajavat autoillaan jokivarren tietä  vaikka se onkin pyöräilijöitä sekä muita kulkijoita varten.
Matka 61km , aika 3.52h
Arbingy. France

Että miestä voi palella. Koko päivän puhaltanut kylmä tuuli jäykistää paksunahkaisemmankin miehen. Kun illalla leiriydyin kauppa reissun jälkeen ja olin laittamassa leiriä pystyyn metsästys-alueelle niin paikallinen nainen sattui kävelemään metsätietä pitkin. Hän pysähtyi ja katsoi minua kun olin juuri laittamassa tarppia. ” mitä sinä teet” nainen kysyi.
Kerroin hänelle että olen pyöräilijä ja olen yhden yön teltassa tässä metsikössä, jos se vain sopii. Nainen kysyi,  että eikö nyt ole jo liian kylmä olla yötä teltassa. Sanoin hänelle, että minulla on tarvittavat varusteet selviämiseen kylmissä olosuhteissa. Nainen nyökkäsi ja sanoi, että voin olla yötä metsässä. Metsästyskin on vasta Sunnuntaina joten siitäkään ei ole vaaraa. Kerroin hänelle ettänolin nähnyt kyltin missä kerrottiin asiasta.
Olin suunnitellut että pesisin hiukset mutta se jäi sinä iltana pelkäksi ajatukseksi.
Aamulla palelen jo pelkästä ajatuksesta että minun pitää nousta. Onneksi ilma oli astetta lämpimämpi kun työnsin pääni ulos. 
Dijonin kaupunkiin oli matkaa vain 11 km joten se meni nopeasti myötätuulessa. Tie oli tasainen eikä liikenne ollut vilkasta vasta kuin kaupunki alkoi lähestymään. 
Kun pääsin esikaupunki alueelle näin Aldi kaupan. Kello oli silloin 13 pintaan. Päätin hankkia valmiiksi iltaa varten juotavat. Syötävää minulla oli vaikka kahdelle tarvittaessa.
Laittaessani pyörää parkkiin tunsin nahoissani ilma kylmyyden. Palelen jopa silloin kun minulla on lämmin. Kylmyys alkoi pikkuhiljaa hiipimään jo sieluun asti.
Kauppareissu venyi aiottua pidemmäksi mutta se ei haitannut.
Ajoin Dijonin läpi kiertäen sen oikealta puolelta. Juttelin yhden pyöräilijän kanssa jonkin aikaa. Hän neuvoi ranskaksi eräästä pyöräreitistä. Minähän osaan täydellisesti Ranskaa.
Chalon-sur-Saõne  kaupunki oli seuraava kohde. Sinne olisi 31km  matkaa mutta en ehtisi ohittamaan sitä. Sieltä lähtee kanaali mitä pitkin pääsen aivan etelä-Ranskaan jos haluan.
Ajoin noin 25 km monen pikkukylän läpi . Kaksi isoa nousua sattui matkalle D19 tiellä. Olin katsonut kartasta että matkalle osuisi metsäalue leiriytymistä varten.
Matka 69.26km, aika  4.19h.
Demigny, France