Leiriäni ympäröi pitkä heinä mistä en pitänyt ollenkaan. Olin tallonut sitä sekä repinyt osan pois että voin liikkua vähän vapaammin teltan ympärillä. Ne punkit kun vaanivat hyvin hapekasta verta, eli minun jalkojani.
Aamulla ei ollut niin kylmä kuin muutamina päivinä on ollut. Niin, totuus paljastui kun nenä työnsi teltasta ulos. Aurinko oli juuri nousemassa joten silloin oli viilein tuokio aamusta.
Aamun venyi tällä kertaa turhan pitkäksi. Teltta oki kostea sekä kaikki tekeminen tuntui tahmealta. Kun aamupala oli syöty niin olikin jo sen aamu helpotuksen  aika.  Siinähän se aika kului kun sai juostanetsää ympäri kuin aropupu. Etsivä löytää, joten sekin asia tuli hoidettua, ilman punkkeja.
Matka Linköpingiin oli hidasta.  Kova vastatuuli sekä loistavasti mutta pitkät nousut riivasivat minua tänään. 
Linköpingin läpi ajaminen sujui loppujen lopuksi hyvin. Hyvin huomasi että oli Sunnuntai . Ihmisiä ei liikkunut kuin muutamina, autoja sitä enemmän.
Kävin kaupassa vanhassa kaupungin osassa. Coop sekä huoltamo olivat vastakkain. Bensaa minun ei tänään tarvinnut hankki koska olin sitä jo eilen ostanut.
Lähtiessäni kaupungista ulos jouduin vähän eksyksiin. En varsinaisesti eksynyt vaan jäin jumiin erääseen kaupungin osaan. Lopulta kun en löytänyt haluamaani tietä,  otin riskin ja ajoin erittäin vilkasta tietä, missä ei olisi edes saanut ajaa polkupyörällä.  Ajoin tietä 10 km, kunnes pysähdyin tarkistamaan missä oikein menen. Eräs pariskunta tuli sanomaan että tiellä ei saa ajaa pyörällä. Minun olisi pitänyt äjaa pikkuteitä pitkin. Sain kuitenkin hyvän neuvon kun en suostunut lähtemään pikkuteille. 1 km päässä päätietä pitkin alkaa pyörätie joka jatkuu siihen suuntaan mihin olen menossa.
Kun saavuin risteykseen olin helpottunut. Tie oli kauhea mitä pitkin olin tullut. Sen keskellä kulki kaide ja siinä oli välillä ohituskaistoja.
Löysin myös telttapaikan risteyksen kohdalta. Pienen etsimisen jälkeen sain hyvän paikan kalliolta missä kasvaa sammalta.

Day 22.
Eilinen leiripaikka oli asuinkeskusen vieressä. Pien saareke missä kasvoi mäntyjä sekä koivua. Talon ikkunat  jotka olivat leirin suuntaan olivat piilossa osittain aitojen takana. Kuusiaita peitti ne sopivasti.
Aamulla oli jälleen viileää. Laitoin ensimmäisenä lämpimät vaatteet päälle ennen kuin tulin teltasta ulos.
Olin illalla tyhjentänyt bensiini pullon teltan lämmitykseen joten vaihdoin sen täyteen pulloon.
Ruuan laitto sujui auringon paisteessa.
Matka Nörrköpingiin oli raskas. Tie on mäkistä, mutta se on leveä. Matkalla on yksi tai kaksi todella pitkää nousua.
Kävin kaupungissa ostamassa ilta ruuat. Coop kauppa oli sopivasti matkalla. Sain haettua myös vedet sen lähellä olevasta huoltamolta.
Kaupungin läpi ajaminen monen liikenneympyrän sekä vilkkaiden risteysten läpi oli välillä hidasta. Ei sen takia että autot eivät olisi väistäneet vaan minun piti katsoa välillä minne päin menen.
Yhdessä yrityksessä auto sekä minä viittoilimme toisillemme että mene yli. En jäänyt odottamaan toista käskyä koska liikenne ruuhkautui kuskin takana.
Leirin etsiminen oli tänään vaivaloista. Löysin kuitenkin erään metsikön laidalta paikan. Yritin katsoa myös paikkaa riippumatolle mutta en löytänyt sikiristetäänlevessi suojaisaa paikkaa. Teltalle löytyi montun pohjalta, kuusen takaa jonkinlainen paikka.
Kun teltta oli pystytetty niin kortin yhden laukun kankaita koska ne olivat rakennettu saunasta. Sauma piti narua kiinni kun sitä kiristetään.
Matka 65.07km, aika 4.43h,

Leverstad gård/Nörrköpingin. Sweden

Päivä oli raskas.  Södertälje ja Nyköping välinen matka on mäkinen. Matkalla ei ole kauppoja eikä huoltamolta. Tie on muuten mukava, se kulkee hienon maaseutumaisemaa pitkin. Matkalla on useita luonnonsuojelualueita. ajoin nyköpingin läpi suorinta reittiä. Minulla alkoi aika loppumaan koska pimeän tuloon ole enää 2 tuntia kun saavuin kaupunkiin. onneksi matkalle sattui kauppa ja huoltamo mistä sain täydennystä. leiripaikka on talojen piirittämään metsä. se on kuitenkin rauhallinen ja olen saanut olla omissa oloissani.

Matka 78.80km. Aika5.28h,

Svalsta/ Nyköping. Sweden

Day 20.
Illalla oli kohtalainen myrsky merellä. Laiva keinui jonkin aikaa mutta se rauhoittui kun aloimme lähestymään Maarianhaminaa. Nukuin aika huonosti joten heräsin myös väsyneenä.
Kävin 7 aikaan aamulla suihkussa ja aloin kirjoittelemaan päiväkirjaa ,sekä tekemään videota. Kuuntelin kun käytävästä kuului ääniä. Aloin miettimään että kuinka paljon se kello oikein on, yhtäkkiä tajusin että aamupala oli jo alkanut.Ruotsin ja Suomen ajassa on tunnin ero joten se hämäsi minua paljon.
Kello oli 8 19 kun olin ruokalassa. Söin kaikkea mahdollista että jaksaisin iltaan asti. Lohta, kananmunia,  leipää ynm.
Palattuani hyttiin pesin hampaat ja pakkasin kassini valmiiksi.
Koska kello oli mielessäni jo sekaisin, olin tottakait liian aikaisin myös alhaalla odottamassa oven avausta ruumaan. Olin odotellut jo 20 minuuttia , ehkä enemmänkin kun vartija sattui olemaan juuri kierroksella. Kysyin häneltä koska ovi aukeaa. Sain vastaukseksi että siihen oli vielä 40 minuuttia aikaa. No, eihän siinä auttanut kuin kiivetä puolitoista kerrosta ylöscettä pääsin aulaan. Odottelin siellä sen aikaa, että kello oli 10, 30 suomen aikaa.  Ovet aukesivat silloin.
Kun lopulta pääsin polkupyörän luokse ja sain laukun takaisin kiinni tarkkaan niin olln helpottunut. Laukun laittaminen oli aika iso operaatio. Jouduin ottamaan kaikki tavarat pois tarkkan päältä että sain laukun koukut tarkantankoon kiinni.
Tukholma läpi ajaminen ei ole kovin yksioikoista. Tukholmassa tehdään niin paljon tietyömaitta sekä satamaa parannetaan että kaikki on yhtä sillisalaattia.Varsinki pyörätiet.
Päivä kului karttaa katsoessa joten kilometrejä ei tullut kovin paljon.vedet kävin hakemassa kahdesta paikasta. Kysyin  kaupasta sekä kukkakaupasta,  että sain sitä tarpeeksi.
En ajanut kovin montaa kilometriä kin huomasin metsikön. Se on aivan kaupungin lähistöllä , mutta näytti että se on hylätty. Siellä ei näy paljoa ihmisten jälkiä. Nekin mitkä näkyvät ovat vuosien takaa.
Matka 52.q2km, aika 3.56h, pershagen. Ruotsi.

Day 19.
Päivä alkoi aamulla jo kello 7. Minun piti käydä ensin asioilla keskustassa. sen jälkeen oli vielä laukkujen tarkastus.   jouduin purkamaan ne muutamaan kertaan vielä aamulla että sain tavarat järjestykseen.
Matka asemalle asuinpaikasta kesti 15 minuuttia. jouduin odottelemaan asemalla noin 20 minuuttia ennen kuin juna saapui sinne. suomen paikallisjunat eivät ole kovin pyörä ystävällisiä. varsinkaan R ja H junat.
junissa ei ole kuin muutama polkupyörä paikka. Muilla linjoilla Helsingissä on asiat paremmin. Tämä juna millä menin oli onneksi aika tyhjä joten polkupyörä paikka löytyi.
Juttelin junassa muutamie pyöräilijöiden kanssa pyöräpaikoista mitä junassa on. Je olivat samaa mieltä siitä että niitä pitäisi olla lisää. Ehkä aivan oma vaunu, se helpottaisi myös muiden matkustajien liikkumista. Heidän ei tarvitsisi silloin väistellä polkupyöriä ulos tai sisälle mennessään.
Katajanokan Laiva terminaali löytyi aika helposti. Kun asemalta tulee pääovesta niin lähtee vasemmalle ja seuraa raitiovaunukiskoja . ne vievät suoraan satamaan.
Kun terminaali oli löytynyt kävin vielä sisällä kysymässä mille portille minun pitää suunnistaa. Kävin ajamassa lenkin että löytäisin paikan helposti. palasin istuskelemaan terminaaliin ja odottelin ajan kulumista.
Katselin myös muita ofottelijoita terminaalissa. Erään penkkien luona istu amerikkalainen pariskunta. Miehen hiuksista oli värjätty tennispallon kokoinen osa siniseksi. Hän istui lattialla syöden jotakin. Hänen ystävänä oli musta nainen joka söi myös. En kuullut mistä he keskustelivat mutta kun lähdin ja kävelin heidä ohitse kuulin puheesta että he olivat amerikoista.
Olin aikaisemmin pumpannut kumeihin lisää ilmaa. Olin huomannut että etukumi oli laskenut vähän ilmaa pois. Nyt pyörä tuntui paljon paremmalta kun lähdin ajamaan kohden C porttia.
Alueella ei ollut kuin muutama auto kun saavuin sinne. Lippuluukku oli jo auki joten jäin odottamaan vuoroani autojen perään. Katsellessani aidan toiselle puolelle näin miehen joka työnsi sähköpotkulautaa . Se oli lastattu täyteen tavaraa. Sii ä oli matkalaukku alimpana, sitten oli pehmeäkassi jonka päällä olo pahvilaatikko. Katselin kun hän saapui C portista sisälle ja työnsi muina miehinä lastinsa kaikkien autojen ohi luukulle. Pian hän paineli jo lastausalueen luona. Itse oli vielä jonossa.
Kun lopulta sain lipun ha pääsin samalle alueelle niin päätin lähteä juttelemaan hänen kanssa. Miehen nimi oli Elie. Hän oli joutunut lähtemään asunnostan koska työnantaja oli tiputtanut hänen palkkaansa liian pieneksi. Syy siihen oli se että hänen suomenkieli oli liian huono. Mies sanoi että hän oli ollut apteekissa töissä. No en ala sen enempää miettimään sitä. Mies oli kuitenkin surkean näköinen. Hän oli väsynyt, häntä otti päähän sekin että hänet oki laitettu tulemaan autorampin kautta laivaan vaikka hänellä oli sähköpotkulauta.
Jouduimme odottamaan aika pitkää sateisessa ja tuulisessa säässä ennen kuin pääsimme laivaan. En tiedä miten hänelle kävi sen jälkeen
Itse menin hyttiin ja kävin ekana suihkussa. Sen jälkeen kiertelin laivassa kunnes pääsin syömään. Syönnin jälkeen Istuin vähän aikaa laivan ravintolassa ennen kuin menin nukkumaan.

C portin odotusalue

Matkani jatkuu 2.10 laivalla Ruotsiin, eli huomenna.  Laiva lähtee 17 hujakoilla joten siihen asti on kiirettä.

Instagram päivittyy sitä mukaa kun ehdin.

Sysmän risteyksen entinen leiripaikka oli päässyt huonoon kuntoon. Jouduin raivaamasn pieniä pajukontaimenia sekä muita kasveja pois ennen kuin sain itselleni jonkinlaisen telttapaikan. Kokkailin illemmalla Cuscusia sekä hörpin jogurttia suoraan tölkistä.

Yö oli oikeastaan lämmin. Olin muutamina öinä herännyt viileyteen mutta mitä etelämmäksi oli tullut sitä lämpimämpiä olivat yöt.
Aamulla tuli pari pientä sadekuuroa. Se ei haitannut koska olin virittänyt tarpin illalla joten sain teltan suhtkoht kuivana pussiin.

Matka Lusin risteykseen oli mäkinen. Ajoin välillä pois päätieltä seuraten pyöräreittiä mikä kulki 4 tien lähistöllä. Hiekkatiet olivat paikoin huonokuntoisia joten välillä matkanopeus hidastui.
Kun Lusin risteys lopulta tuli näkyviin tuntui kuin yksi suurista etapista olisi takana, kunnes..

Heinolan oli matkaa Risteyksestä yli 10 km. Tie on mäkistä, jos se ei ollut sitä  jo tähän asti ollut.
Heinolan isot ja korkeat kyltit tulevat vastaan ennen kaupunkia. Kylttien jälkeen matkaa keskustaan on vielä  jonkin verran.
Kun Heinola pienehkö keskusta joka nousee mäen päälle ,oli ohitettu niin seuraavaksi oli vierumäen  vuoro. Vierumäen urheiluopiston risteyksen ohi kulkeva tie on todella mäkinen.
Kun Lahteen oli vielä 19 km katsoin viisaana miehenä mukamas lyhyemmän reitin Lähden suuntaan.
Kyllä se oli ilmeisesti lyhyempi mutta helvetin rankka tien pätkä.
Se alkaa Pyhäntakan  kohdalta, tien nimi on Vanajanraitti.  Seuraavaksi tulee Mäkelä ja tien nimi muuttuu Mäkeläntieksi.
Kun raskain osuus oli viimein takanani ja aloin pääsemään esikaupungin puolelle,  niin mäet loppuivat. Pääsin ajamaan alamäki voittoista osuutta.
Kun pääsi lähemmäksi Lahden keskustaa kysyin eräältä mieheltä rautatieasemasta. Hän neuvoi että mene seuraavasta risteyksestä missä oli ravintola , vasemmalle. Nouse mäkeä päälle niin alan näkemään sieltä rautatie aseman.
Tein työtä käsketty,  pian olin  aseman pihalla. Näin erään naisen kävelevän kohden minua, joten kysyin häneltä lippuautomaatist. Nainen sanoi että aseman sisällä niitä olisi.
Laitoin pyörän nojaamaan aseman seinää vasten , nainen oli jäänyt odottamaan minua aseman ovelle  joten.menimme yhdessä sen sisälle. Yritin katsoa näyttötaululta seuraavaa lähtevää junas mutta se oli vaikeaa. En tiennyt junan koodia, eli kirjainta. Oliko se Z vai jokin muu. Niinpä menin aseman R kioskille kysymään junasta.
Juna lähtisi kello 16.15 raiteelta 3. Lippu maksoi 11 € ja vähän päälle.
Kävin hakemassa pyörän ja katselin mihin suuntaan minun pitäisi lähteä. Näin paikallisen vartijan kävelevän rappusia kohden joten työnsin pyörän nopeasti hänen luokseen ja kysyin neuvoa häneltä.
Vartija sanoi että menen suoraan, sieltä mistä vartija oli tullut ja käännyn nurkan kohdalta oikealle. Siellä on lasiovi , menen sisälle rakennukseen  ja vähän matkan päässä vasemmalla on hissi.
Kiitin miestä, löysin oven ja hissin helposti. Pian olin laituri kolmella missä juna jo odotti matkustajia.
Ensimmäinen vaunu oli täynnä polkupyöriä joten jatkoin seuraavalle osastolle. Työnsin polkupyörään hissukseen koska junan lähtöön oli vielä aikaa.
Kun junan ovi aukesi niin siellä oli pyörälle tilaa. Ainoastaan yksi läskipyörä oli työnnetty seinän viereen. Näin yhden ulkomaalaisen miehen istuvan vaunussa joten kysyin jäsentä onko pyörä hänen.
Sain lopulta pyörän seinän viereen ja pääsin istumaan sellaiselle penkille mistä näin pyörän takapään.
Juna täyttyi pikkuhiljaa,  samoin myös pyöriä tuli lisää. Kun juna lopulta lähti koko eteinen oli polkupyörä täynnä. Ihmiset seisoivat pyörien kanssa junan eteisessä ja yrittivät väistellä käveleviä ihmisiä.
Kun juna alkoi lähestymään haarajokea niin olin jo valmiina oven edessä pyörän kanssa. Olin noussut jo aikaisemmin että sain pyörän pois seinän vierestä. Eräs nainen oli pyörän kanssa edessä mutta saimme yhteistyöllä vaihdettua paikkoja. Eteisessä oli edelleen tungosta.
Kun lopulta pääsin junasta pois niin oli tyytyväinen.  Ajoin hissukseen viimeiset kilometrit ystäväni Kämyn luokse missä olen jonkin aikaa.
Matka 76km. Aika 5.36h. Järvenpää. Finland

Aamun rutiinit alkavat sujumaan pikkuhiljaa  Herään aina samaan aikaan, 7.15. No en ihan minuutilleen mutta lähelle kuitenkin.
Nuudelit on helppo tehdä aamuisin, laitan aina joukkoon paprikaa tai muita vihanneksia, jos niitä on.
Päivä oli aika paljon eilisen toistoa. Mäkinen ja osittain vilkasliikenteinen 4 tie on onneksi leveä. Pystyn ajamaan aika rauhassa tienvartta, koska on  Sunnuntai. Silloin ei ole paljoa rekkaliikennettä.
Hartolaan oli 30 km leiripaikaltani joten matkaan meni jokusen tunti.
Pysähdyin ennen Hartolaa Oravakivensalmen pysähdyspaikalla pitämässä lepotauon. Tien toisella puolen oli ABC huoltamo mutta en käynyt kuin sen pihalla viemässä roskat pois.
Hartolan risteyksessä on Nesteen bensa-asema minkä yhteydessä  on K-kauppa. En kuitenkaan mennyt sinne, koska keskustassa oli S-marketti missä oli halvemmat hinnat sekä parempi valikoima tuotteita. Eli älkää menkö siihen risteyksen kauppaan missä on järveä tungos. Keskustan kauppa on 200-300 metrin päässä  huoltamolta keskustan suuntaan.
Aivan kauppaa vastapäätä on upea kivinen kirkko , pelkästään jo sen takia kannattaa käydän Hartolassa, jos liikkuu siellä päin.
Kiertelin Hartolan jälkeen pyöräilyreittiä pitkin koska sain ajaa rauhassa pois päätieltä. Liikenne oli vilkastunut iltapäivää kohden, joten oli mukava ajaa rauhallista hiekkatietä.
Kello alkoi olemaan jo yli 16 , olin juuri sopivasti Sysmän tienhaarassa, missä minulla on vanha leiripaikka. Asetuin sinne yöksi.
Tänään on toiseksi viimeinen päivä Suomen etapista. Ajan huomenna Lahteen mistä jatkan matkaani junalla Haarajoelle. Sieltä pyöräilen kaverini luokse vähäksi aikaa. Mutta siitä lisää huomenna. Hyvää  yötä

Matka 61.65km, aika 4; 12h. Nuoramoistentie risteys. Sysmä. Finland

Day 6
Talvi alkoi lähestymään ja se tuntui kun kömmin makuupussista pois. Ulkona oli koleaa joten kaivoin kevyt untuvatakkin esiin kun siirryin ulos. Katselin puita joiden lehdet olivat jo saaneet viimeisen värin ennen putoamistaan. Tuulen vire sai ohkaiset puut heilumaan ja osa kuolleista lehdistä leijaili maahan kuin lumisade.
Ruuanlaitto on välillä haastavaa mutta siitäkin selvitään kun keskittyy eikä ajattele ympäristöä. Nuudelit on helppo tehdä, siihen kun heittää purkin tonnikalaa sekä makeaa paprikaa niin hyvää tulee.
Hiekkamonttu oli ollut oivallinen leiripaikka. Olin tyytyväinen kun lähdin ajamaan siellä kohden Jyväskylää.
Ajoin ensin muutaman kilometrin hiekkatietä, se liittyi muutaman pikkuristeyksen jälkeen päätiehen.
Kiersin Jyväskylä keskusta Pallokan kautta Lohikoskelle ja sieltä Seppälään.
Minun edellä ajo vanhempi mies, tervehdin häntä kun ajoin rinnale. Aloimme juttelemaan pyöräilystä ja urheilusta. Miehen nimi oli Matti Järvinen. Hän kertoi että piti urheilusta mutta lonkan sekä polven nivelissä oli ongelmia. Pyörällä ajoa ne eivät niin haittaa joten se sopii hänelle. Hän kertoi myös että hän oli Akilles Järvisen poika. Hänen isä oli voittanut Olympia Hopeaa 10 ottelussa, sekä muitakin kovan luokan voittoja Em turnauksissa.
Jos Matti luet tämän, laita viestiä jos olen kirjoittanut jotakin väärin.
Jos matka Hirvaskankaalta Jyväskylään on mäkistä se jää pieneksi kun lähtee ajamaan Jyväskylä-Lahti väliä.
Päivä oli jo ollut pitkä joten päätin käydä kaupassa vasta Vaajakosken ABC huoltamolla. Nuudelia, jogurttia , tonnikalaa, maksalaatikkoa , sipulipussi kun irtonaisia ei saanut. Niin ja paprikaa..
Eräässä ylämäessä mitä työnsin , tien varressa oli ikivanha vihreä hiekkalaatikko. Se oli tarkoitettu hiekoitukseen Jos mäki oli jäässä tai muuten liukas. Laatikon iso kansi oli aikojen saatossa hävinnyt, laatikko oli täynnä sammalta, en tiedä oliko se alla hiekkaa. Laatikko oli mahallaan ja se oli hautautunut jo osittain maahan.
Pysähdyin katselemaan sitä ja mietin kuinkahan monta kertaa oli nähnyt sen samaisen poksin. Aina kun näen sen minulle tulee 60 luku mieleen . Jää hyvästi ikuinen vihreä hiekkalaatikko, kunnes taas näemme seuraavan kerran.
En tiedä montako kilometriä ehdin ajaa kun oli taas aika katsoa yöpaikkaa. Lahteen taitaa olla ainakin 120km.
Matka 85.70km, aika 5.45h . Kuhasemäen näköalatornin lähellä. Leivonmäki.
Finland

Day 5
Eilinen leiripaikkaa oli todella hyvä. Pesin illalla vaatteita ja ne olivat melkein kuivat. Olin rinteessä joten rinnetuuli piti kuivatuksesta huolta. Telttakin oli melkein kuiva joten minun ei tarvinnut kuivata sitä.
Laitoin aurinkopanelin heti lataamaan patteria kun aurinko alkoi paistamaan. Sain tehdä aamutyöt rauhassa kuivan teltan takia. Minulle jäi näin aikaa tehdä myös muuta.
Pääsi lähtemään 10 aikaan aamusta. Tie on mäkistä koko matkan Hirvaskankaalle asti. Työnsin monet mäet ylös, myös osan ajoin ylös.
Matkalla vastaan tuli yksi matkapyöräilijä pariskunta. Mies nosti kättään reippaasti mutta nainen ei nostanut edes päätään.
Aurinkopaneli toimi päivällä loistavasti koska aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, pilviä kyllä oli mutta pilviverhoa ei ollut.
Jyväskylän tiellä on isot tietyömaa. Kaksi kiertotietä tuli vastaan ennen Hirvaskangasta. Toinen ei ollut kuin kilometrin mutta toista sai ajaa 5km jos ei enemmänkin.
Hirvaskankangas on minulle jo tuttu paikka. Olen monesti käynyt siellä kaupassa ja jatkanut sitten matkaani kohden Jyväskylää. En lähtenyt ajamaan päätietä vaan sen vieressä olevaa pikkutietä. Onneksi lähdin koska löysin heti telttapaikan eikä minun tarvinnut lähteä raskaassa kuormassa ajamaan kauemmaksi.
Matka 71.57, aika 5.14h. Hirvaskangas, Finland