Matkanpituus: 3662 km, Ajopäivät: 37
Olen kolunut Suomea läpi vuodesta 2002. Ajoin ensimmäisen matkani läpi keski-suomen. Tämä matkani jäi dokunmentoimatta, ainoastaan muistot jäivät. Suomi on laajamaa ja siihen mahtuu niin suota kuin metsää. On ollut suuri etuoikeus saada ajaa nämä matkat terveenä, ilman onnettomuuksia.
Suomen ympäri ajossa sain kokea paljon. Sadetta, tuulta, aurinko, tuntureita,vaaroja, sorateitä sekä jutella mukavien ihmisten kanssa. Jäin kaipaamaan Norjan tuntureita, ja niiden kirkkaita vesiä.
On aika kääntää sivua. Matkani jatkuvat. Eurooppa on koluamatta. Pizantorni ja Rooman coloseumin jykeviä seinät ovat näkemättä. Niin ja Itämerikin on vielä kiertämättä.
( lisäys: 18.8.2013 ,löysin kuvia 2002 matkasta. Lisään ne albumeihin omaan kategoriaan)
/————————————————
Tarinani alkaa………
8.6.2012 Startti
Lähtö aamu. Kello herätti 8 aikaan. Olin illalla pakannut tavaroita laukkuihin. Suurin osa oli laitettu. Ainoastaan yhdestä kassista puuttui vielä ruoka tavarat.
Kävin kaupassa ostamassa kosteus pyyhkeitä. Ne ovat ainoat millä pystyy peseytymään edes vähän matkalla jos ei ole leirintäalueella tai muuten veden lähettyvillä. Ostin tietysti muutakin tärkeää mutta ne jääköön toiseen arvoon.
Touhuilin aamupäivän kaikenlaista matkaa liittyvää netissä ja syöpäsin aamupalaa siinä ohessa.
Kävin hakemassa polkupyörän ja liitin peräkärryn siihen samalla. Kello oli 12:30 ennen kuin pääsin tien päälle. Vähän hirvitti lähteä suoraan matkaan koska en ajanut koelenkkiä ennen matkaa.
Vaikka olen asunut Oulussa jonkin aikaa, ajon harhaan ja hukkasin aikaa siihen. Pääsin kuitenkin lopulta Kempeleen ja Limingan tielle.
Poikkesin matkalla Limingan K-kaupassa ostamassa matkaevästä.
Kaupan yhteydessä on huoltamo joten päätin hakea myös vettä, vesi ja ilma pisteestä. Laskeskelin hanasta vettä jonkin aikaa mutta totesin että hukkaan turhaan aikaa. Vesi oli kylpylämmintä ei siihen tullut muutosta vaikka olisin laskenut sitä haamaan tulevaisuuteen.
Hain myöhemmin toiselta huoltamolta tarvittavat vedet.
Pysähtelin vähän väliä korjaamassa kärryn kuormaa. Kärry heilui puolelta toiselle. Ei se ennen ollut sitä tehnyt.
Ajoin 86 tietä Oululaisiin jonkin aikaa mutta tulin loputa siihen tulokseen että tämä päivä on pulkassa. Pysähdyi tauolle ja katsahdin samalla ympäristöä leiripaikan toivossa. Sellainen löytyi kumpareen takaa.
Saatuani pyörän työnnettyä kumpareen taakse katselin tarkemmin paikkoja.
Eräällä reisulla oli hyvän leiripaikan varannut hirven jätökset, nyt oli muurahaiset. Kävelin metsää ristiin rastiin paikan toivossa. 25 metrin päässä edelliset paikasta löytyi lopulta jonkinlainen läntäre. Olihan siinäkin niitä murkkuja mutta ei ihan yhtä tiehään. Tähän oli sentään toivoa että saa laitettua teltan pystyyn ennen kuin muurahaiset syövät varpaat.
Pistin leirin pystyyn, naamioin sen parhaani mukaan. Tielle ei ole edes kivenheitton matkaa.
Korjasin myös peräkärryn. Vika löytyi pidikkeistä. Väänsin myös rautoja tiukemmalle. En ala selittämään sitä sen tarkemmin.
Hyttysiä on jonkin verran. Mäkäräiset taitaa olla talviunilla viellä
hyvää yötä.. Aamulla jatketaan matkaa.
Matka:57,80km, Aika 3,30h , Paikkakordinaatit 64as38’38″N , 25as18’48″E
——————————
9.6.2012
Ilta oli jo kolea saatuani teltan pystyyn. Yön tullessa lämpötila oli pakkasen puolella. Heräsin moneen otteeseen kun viileys hiipi makuupussiin. Aamu tuli kuitenkin aikanaan. Olin laittanut kellon soimaan aamuksi. Nousin kylmästä kankeana. Makuupussin ei ole tarkoitettu arktisiin oloihin. Olin illalla ollut laiska enkä ollut laittanut makuupussin sisälle lakanaa jonka lämpö arvo on muutaman asteen. Se olisi auttanut jonkin verran.
Oli kylmästä ilmasta jotakin hyötyäkin. Illalla oli muurahaisten lisäksi myös rakkaat, miljoonat verenimijät paikalla. Nyt niitä ei näkynyt kuin muutama tuhat.
Pakkailin tavaroita kiirettä pitämättä. Vilkuilin samalla taivaalle. Pilvet näyttivät tummilta.
Saatuani pyörän pakattuani työnsin sen tielle. Lähdin polkemaan Oulaista kohden. Matkan teko oli hidasta. Jatkuvaa loivaa nousua. En eilen saanut kilometreja alle, joten akku ei tullut täyteen. Olen nyt toisen puhelimen varassa. ”Äly” puhelimet syövät liikaa virtaa. Ajelin Oulaisten kautta Ylivieskaan. Tästä on matkaa 8 kilometria Ylivieskaan. Laitoin teltan vanhalle asfaltti asemalle( tarkoitan asfaltti asemalla paikkaa missä on pidetty autoja ja asfalttia tietä tehdessä), joka on kasvanut pajua ja muuta puuta. Kävin Oululaisissa kaupassa. Tomaattia, kallenmätitahnaa, purkkaa, maitoa puolen litran purkki, jogurttia. Toivottavasti saan huomenna ladattua ison puhelimen. En saanut paikka kordinaatteja yls. Matka: 78.57km, Aika: 4.40h. Paikka. 8km Ylivieskasta 86 Oulun suuntaan.
10.6.2012
Yö oli viileä . Join aamulla kylmää kahvi ja jogurttia. Laittelin rauhassa teltan ja muut tavarat kasaan. Olin nukkunut pommiin vaikka kello oli soimassa 8 aikaan. Jatkoin lepäilyä vaikka olisi pitänyt tehdä armeijan nousu.
Pakkasin tavarat ja lastasin pyörän.
Saatuani pyörän pusikosta tielle lähdin ajamaan kokkolan suuntaa. Ylivieskan huoltamolla kävin juomassa kahvit ja annoin puhelimen lataukseen. Odottelin 15 minuuttia ja kävin hakemassa puhelimen. Toivoin että siihen oli tullut sen verran virtaa että saisin puhelimen käyntiin.
Kannuksen kohdalla kävin kaupassa ostamassa ruokaa. En halunnut mennä kokkolaan leirintäalueelle vaan päätin lähtä ajamaan vaasan suuntaa.
Oli satanut melkein koko päivän. Sade oli alkanut kannuksen kohdalla pienenä tihkuna.
Ongelmia toisen puhelimen kanssa. Akku sanoi itsensä irti. Joudun käyttämään isoa puhelinta soittoihin. Tämä äly on virta syöppö. Toivottavasti akkupaketti, jota lataan polkupyörällä on saanut tarpeeksi virtaa. Eilen en saanut kirjoitettua mpk:ta koska virta loppui. Koostin tähän puhelimeen alun ja toiseen loput. Olen hakenut kaksi kertaa paikka singaalia gps mutta toivottamalta tuntuu. l
Lisäys: sain lopulta singalin.
Matka: 115, Aika:6.35. Paikkakordinaatit:63as38’57″N , 22as53’23″E: Pietasaaren risteyksestä 2 km kokkolan suuntaan.
11.6.2012 Suuntana Vaasa
Yö oli viileä. Aamu yöstä kylmyys hiipi makuupussiin. Sinnittelin herätykseen asti. 8 aikaan piti nousta mutta lepäilin hetkisen. Liikuttelin jalkoja ja hieroin niitä samalla.
Osasin varautua sateen tuloon mutta mieteiskelessäni nousisinko ylös, ensimmäiset pisarat ropisivat pressun päälle. Kiroisin koska teltta paikka oli tukkikoneen tekemän uran vieressä. Kone oli repinyt maan auki ja sieltä paistoi paikoitellen punainen multa, savi sekä kaikkea muuta tahrivaa ja sotkevaa.
Laitoin pika vauhtia tavarat teltassa kasaan, ja ryntäsin pihalle tuulispäänä, kuten tässä tilanteessa voi sanoa, raamit kaulassa, tosin nyt oli vaan teltta kaulassa.
Elämän ihanuus alkoi heti kun sain kuontalon ulos. Pressu oli kastunut, sammal oli märkää. Onneksi tie ei ollut kastunut kuin pinnasta.
Sade taukosi hetkeksi mutta alkoi sillä kellon lyömällä kun sain märän suoja peitteen pois.
Olin kastunut jo märän suoja pressun käsittelyssä. Nyt kastuin vielä lisää koska puista tippui vettä. Sama vesi kasteli teltan josta olin ottanut kepit pois ja yritin kovalla kiireellä saada sitä kasaan.
Tungin valmiiksi kosten teltan pussiin ja aloin pakkamaan pressuja. Puistelin niitä, tosin turhaan koska taivaalta tuli vettä lisää.
Sade taukosi kun laittelin laukkuja pyörän päälle. Varusteet olivat kostea paitsi laukuissa olevat.
Työnsi pyörän tielle ja lähdin ajamaan Pietarsaaren risteyksen suuntaan. Risteyksen kohdalla oli huoltamo. Päätin mennä sinne lataamaan puhelinta sekä hörppäämään aamu kahvit. Pullaa syödessäni päivitin siinä samalla sivut netissä. Sen tehtyäni, kävin kysymässä kassalta tietäiskö mistä saisin uuden akun puhelimeeni. Hän ehdotti Pietarsaarta. Sanoin että liian suuri mutka. Sitten ei jäänyt kuin Vaasa.
Matka sujui sen kummempia tapahtuima Pännaseen asti. Poikkesin kylässä kyselemässä akkua. Koska en tiennyt missä niitä olisi pysähdyin juttelemaan erään miehen kanssa joka nojaili polkupyörään. Hänellä oli lapsi tarakalla.
Kysyin häneltä ekana Suomeksi mutta tuntui kuin hän ei ymmärtäisi. Asia selvisi hänen sanottua että puhui hoono soomi. Vaasan seutu11ja sen lähikaupungit kylät sekä osa länsi rannikkoa on ruotsin kielistä aluetta.
Kysyin saman englanniksi . Hän epäili että siellä ei myydä akkuja missään, ainoastaan maitoa. Pitää lähteä muualta ostamaan.
Kävin kysymässä saman asian postista ja sama vastaus.
Pysähdyin seuraavan kerran Oravaisessa kysymässä akkua. Erä henkilö neuvio minulle liikkeen jossa myydään kaikenlaista elektroniikka. Kyllä sielä akkuja oli mutta ei sitä mitä hain.
Oravaisen jälkeen alkoi ukkoskuuro. Pyhsähdyin huoltamolla koska ukkonen jyrisi aivan pään päällä. Hetken odoteltuani jatkoin matkaani. Pilvi olisi voinut roikkua siinä huomiseen asti. Laitoin sade viitan päälle. Lähdin polkemaan Vaasaa suuntaan. Matkalla tuli tien osuus joka oli mäkinen ja siinä oli valkoinen viiva pyörätieksi. Aina kun rekka tuli takaa piti vetää tien laitaan. Osuus oli aika vaarallinen kun kaiken lisäksi satoi aika rankasti.
Ajelin vaasa keskustan suuntaan. Katselin matkalla prismaa tai vastaavaa isoa kauppa josta voisin ostaa sen surullisen kuuluisan
akun.
Löysin sellaisen prismasta. Mietin ekana ostisinko uuden puhelimen vai tyytyisinkö vanhaan. Myyjä sanoi että n73 hakkaa vielä monet uudet mallit. Ostin sen akun.
Leiri paikka löytyi helposti. 17 km Porin suuntaan Vaasasta. Työnsin pyörän matalan ojan yli metsään. Maasto ei ole kaikkein paras telttailuun mutta…
Matka:124,96km, Aika: 7.27h: Paikkakordinaatiti: 62as57’38″N : 21as45’52″E
12.6.2012 Kertakäyttö maailma
Oli mukava purkaa teltta kun ei satanut. Olin löytänyt hyvän paikan sammalten päältä. Ei se täydellinen ollut mutta parempi kuin edellinen yö.
Jouduin kantamaan laukut parinkymmenen metrin päähän lähemmäksi tietä. Maasto oli sen verran hankala että en ottanut riskiä pyörän hajoamisen suhteen. Saatuani tavarat tien varteen hain pyörän metsästä.
Pyörä kuormattuna jatkoin matkaani Porin suuntaan. Ajo kulki mukavasti. Kuorma-autoista ei ollut ongelmia. Ne väistivät aina reilusti toiselle kaistalle jos oli vaan tilaa. Heille suuri kiitos, koska ovat ammattitaitoisia ja ottavat myös pienemmät kulkijat huomioon. Tässä tapauksessa matkapyöräilijän.
Alku matkasta oli pilvistä mutta ilta päivästä alkoi aurinko paistamaan. Soittelin muutaman puhelun kun pysähtelin. Puhelimen akku ilmoitti että on tyhjä. Olin ostanut sen eilen Vaasan prismasta. Olin jo eilen vähän ihmetellyt akun toimintaa mutta en kiinnittänyt siihen silloin huomiota.
Laitoin puhelimen lataus pistokkeeseen. ( Polkupyörän patteri varasto jota lataan ajaessa, siitä on otto puhelimelle johdon avulla.) Ensin puhelin ilmoitti että se lataa. Sitten perään tuli ilmoitus että latus on loppu. Tolppia ei tullut kuin se kaksi. Ostaessa niitä oli sentään kolme. Yritin uudestaan. Sama juttu.
Virtaa se oli ottanut mutta tosi pika lataus tässä akussa täytyy olla. Muutamassa sekunnissa se otti virtaa niin että sillä pystyi ottamaan kuvia ja soittelemaan. Video kuvaa ottaessa se tilttasi mutta käynnisti kuitenkin ja on toiminut koko päivän. Eli ei se ehjä ole mutta toimii joten kuten.
On se maailma mennyt tosiaan kerta käyttö hommiksi kun ostaessa pitää olla rikki ja aikaa säästääkseen sekin latautuu vain vajaaksi. ( Lisäys: akku latautuu mutta vaivaloisesti)
Päivä sujui ilman kommelluksia. Pysähdyin Kristiinankaupungin *BC huoltamolla joka on Poriin menevän tien varrella. Kävin ostamassa ilta ruuat. Muusia ja lihapullia. Jogurttia,maito, mehua.
Teltta paikan löytämisessä oli pieniä ongelmia mutta löytyi se sitten erään metsätien pätkältä kumpareen takaa. Tie on aivan vieressä.
Matka: 109km, Aika:6:02, Paikkakordinaatti: 62as03’28″N, 21as31’54″E
13.6.2012 Ruuhkaa tiellä. Suuntana Pori ja Rauma.
Oulusta lähtien tie on ollut pyöräilijän näkökulmasta loistava ajaa. Tien pengar on aika leveä. Muutama kohta on kapea mutta niistä selviää jos on peli polkupyörässä.
Kirjoitin eilen kuorma-autoilijoista. Tänään ajatteln mainita henkilöautoilijoista. Suurin osa heistäkin väistää normaalisti. Antavat mukavasti tilaa eivätkä pyri samalle satulalle.
Toinen asia on toisella kaistalla ajavat. En tahdo syyllistää yhtä merkkiä mutta suurin osa ei välitä vaan ohittavat vaikka varmasti näkevät että olen tulossa. Osalla on taipumus aloittaa ohitus niin että auto on minun kohdalla. Entä jos se ratti sattuu lipeämään tai puhelin on korvalla.
Päivä meni kohtalaisen tapahtuma köyhänä. Yksi läheltä piti tilanne oli. Paketti auto oli kääntymässä samalta kaistalta mitä ajoin, toiselle puolelle, yli tien. Tiellä oli kova liikenne ja se joutui melkein pysähtymään. En katsonut peliä sillon koska tie oli heikossa kunnossa ja siinä oli isoja railoja. Vilkaisin paketti auto, kun kuulin takaani puhinaa ja heikko torven töräytystä. Ainakin se kuulosti silta. Iso tukki kuorma-auto täysperäkärryllä ilmaantui näkökenttään ja se yritti päästä ajoreittini kautta ohi paketti auton. Käänsin oikealle ja jarrutin samalla että kuorma-auto mahtuisi ohittamaan pakkettiauton. Hilkulle meni että ei tullut isompaa rytinää. Hetken herpaatuminen riitti tuohon tilanteeseen. Jos olisin seurannut enemmän peiliä olisin voinut ehkä ennakoida, tai sitten pakettiauto olisi voinut vilkutta aikaisemmin että rekan ei olisi tarvinnut tehdä hätä käännöstä vaan olisi ehtinyt jarruttaa tarpeeksi ajoissa.
Ajelin Porin ohi pysähtymättä. Pysähdyin vasta prismassa joka on Turku, Rauman liittymä risteyksessä. Kävin ostamassa purtavaa. Prisman pihalla oli *bc huoltamon kylmäasema. Kaarsin katsomassa olisiko siellä ilma,vesipistettä. Ei ollut. Yleensä kaikissa on ollut. Ehkä paikka oli liian lähellä kaupunkia. Vähän matkan päässä oli huoltamo josta sain vettä.
Leiri paikka löytyi Luvia nimisen kylän rajalta peltotien päästä. Kokkailin ja söin. Huomenna jatketaan..
Matka:95km: Aika: 5:27, Paikkakordinaatti:61as17’24″N, 21as41’01″E
..
14.6.2012 Turkua kohden.
8 tiellä on kohtalaisen kova liikenne. Olen laittanut teltan lähelle tietä matkani varrella. Liikenne hiljenee pariksi tunniksi keskiyön jälkeen ja alkaa viiden aikaan aamulla. Nukkuminen jäi vähemmälle liikenteen melun takia.
Jouduin illalla tekemään ensimmäisen pienen remontin pyörään. Eturenkaan laakeri olivat löysällä ja siinä oli pientä sivuttais liikettä.
Aamu lähti normaalisti käyntiin. Tielle päästyäni, matkan teko alkoi tuntu nihkeältä. Jaloissa alkoi painaa kilometrit. Olen harjoitellut säännöllisesti koko talven. Olin flunsassa ja parannuin pari viikko ennen lähtöä. Voi olla että se vaikuttaa vielä.
Ehkä syynä oli myös jatkuva pieni loiva nousu joka jatkui Laitilaan asti ja siitä eteen päin.
Pysähdyin matkan aikana hieromaan jalkoja ja korjaamaan mittarin. Mittarin kierrosanturi on kiinni etuhaarukassa kumilangalla. Se oli haurastunut ja oli mennyt osittain poikki.
Kävin Rauman jälkeen AB* huoltamolla kaupassa. Matkan varrella poikkesin Laitilassa hakemassa vettä illan rientoja varten.
Leiri löytyi Laitilasta eteen päin Turun suuntaan ensimmäisestä ohituskaistan loppu päässä olevasta metsätien pätkästä. Paikka on toisella kaistalla. Kaiteen loppu tai alkupäästä riippuu mistä suunnasta tulee. Paikkaa on vaikea huomata.
Maa on muhkuraista ja kivistä. Hyvät teltta paikka löytyy vähän alempaa tien suuntaisesti mentäessä Turun suuntaan rinnettä alas.
Hyvää yötä
Matka: 69km, Aika:4:22h . Paikkakordinaatti:60as49’48″N , 21as49’59″E
15.6.2012 Epäonnea ja onnea
Ei olisi uskonut aamulla herätessä, että voi tulla kamala päivä. Aamu aurinko paisto pressun pintaan lämpöisesti.
Kello oli vähän yli 9 kun aloin laittamaan tavaroita kasaan teltassa.
Olin ollut hereillä jo aikaisemminkin mutta se laiskuus…
Lastatessani tarakan päälle telttaa ja merimiespussia, ajattelin että tulipa siististi pakettiin. Toivottavasti ei tarvitse purkaa vasta kuin illalla.
Saatuani laukut ja liput niiden päälle kiinnitin huomiota oikeaan taskuun joka toimi tuulletus aukkona shortseissa. Se ei siis varsinaisesti ollut tasku mutta siinä on vetoketju ja siinä on näppärä pitää kortti lompakkoa. Pidin siellä myös avaimia. Avaimet siellä oli mutta kortti lompakko ei. En vielä tässä aiheessa uskonut sen hävinneen. Lähdin heittämään lenkin teltta paikan ympäristössä. Olin työntänyt pyörän ja kantanut varusteet ennen lompakon häviämistä vähän matkan päähän ylämäkeen.
Kävin katsomassa ympäristön enkä huomannut sitä. Kävin uudestaan ja katsoin vielä tarkemmin. Tein sen neljä kertaa ja joka kerta huolellisemmin. Tässä vaiheessa aloin olla jo huolissani. Seuraavaksi purin sen kauniisti laitetun tarakan ja tiputin teltan pussista ulos. Kömmin teltan sisään katsomaan jos se olisi tippunut sinne. Ei ollut. Vähän aikaa mietittyäni kaivoin edellisen kauppa paikan ostospussin esiin ja sieltä kuitin. Soitin kuitin numeroon ja kysyin olisiko joku mahdollisesti löytänyt kadonneen kortti lompakon. Ei ollut.
Sitten iski hätä. Jos pitkä kyntinen on sen löytänyt on tili tässä vaihdeessa jo tyhjä. Tai ainakin yritetty.
Pakkasin pyörän uudestaa ja lähdin polkemaan pää kolmatena jalkana kohden Mynämäkeä. 20km ja 47 minuuttia myöhemmin tuli Mynamäen kaupungin kyltti vastaan. Pysähdyin grilli kioskille kysymään tietä. Mistä löytäisin osuuspankin. Kiitin ystävällisesti neuvosta.
Lähdin ajamaan keskustaan jonne oli matkaa jokunen kilometri.
Pankki löytyi helposti. Parkeerasin kulkuneuvon ja menin pankkiin. Kerroin tilanteeni pankkineidille. Minua neuvottiin soittamaan kuoletuksia hoitavaan numeroon. Pankki ei enään hoida niitä. Ystävälliset pankkineidit antoivat minulle numeron, johon voi soittaa. Sanoin että minulla ei ole puhelimessa virtaa. Kerroin myös että olen polkupyörämatkalla, että selviäisi, miksi minulla ei ole akussa virtaa. Info neiti sanoi että voin soittaa heidän puhelimesta. Hetken harkittuaan, hän kävi kysymässä viereisestä huoneesta voisinko soittaa sieltä, koska siellä olisi rauhallisempaa.
Sain kortin kuoletettua ja uuden tilaukseen. Väliaikaiskortti kelpaisi siksi aikaa kunnes saan uuden pk.
Haluaisin kiittää Mynämäen osuuspankin henkilökuntaa erittäin hienosta palvelusta, avuliaisuudesta sekä nerokkaasta toiminnasta asioitteni hoidossa. KIITOS.
Mieli iloisena lähdin jatkamaan eteenpäin
Otin muutaman kuvan myös kirkosta ennen kaupungista poistumistani.
Ajoin Turun ohitse tie 40 pitkin. Kävin shellillä ostamassa vichypullon ja hakemassa vettä. Ruokaa puolen hoidin lähempänä Saloa.
Telttapaikka peltojen välissä oleva metsikkö.
Matka: 85km, Aika :4,48h , Paikkakordinaatti, 60as24’51″N, 22as46’41″E
16.6.2012 Tammisaaren leirintäalue
Päivä sujui ajellessa ja suunnitelessa, ajanko Hankoon vai jäänkö Tammisaareen. Metsästä lähtö sujui vaivatta. En unohtanut enkä hävittänyt mitään. Tie Saloon oli mäkistä ja sieltä Tammisaareen vielä mäkisempi. Viimeiset 20 kilometriä ovat erittäin kapeaa tietä. Reunaa ei ole. Sekin pieni reuna mikä on, on murentunutta asfalttia. Erittäin vaikea ajaa. Korjasin tai oikeastaan kiristin etuvanteen laakereita matkalla. Se on yksinkertainen operaatio. Löysätään toista mutteria ja otetaan pitkä ja ohut lyömä tappi. Sitä naputellaan kiven tai jonkin muun lyömäesineen kanssa laakerin kiristäjää tiukemmalle. Jäin lopulta yöksi Tammisaareen. En nähnyt tarpeelliseksi lähteä käymään Hangossa. Kävin laittamassa ruokaa campingin alueen keittiössä. Juttelin Kittilästä tulleen pariskunnan kanssa syödessäni ja juodessani kahvia. He olivat kolmatta päivää leirintäalueella. Suihku tuntui taivaalliselta. Siitä oli 8 päivää kun viimeksi olin käynyt kunnolla pesulla. Matka:80km, Aika 4:58h, Paikkakordinaatit: Tammisaaren leirintäalue
17.6.2012 Sade päivä
Olin laittanut herätyksen normaalia aikaisemmin. Sää tiedotus lupaili sadetta heti aamusta alkaen. Jos se pitää paikkaansa tulee märkä päivä. Aamulla ei satanut vielä, mutta taivaan väristä ei voinut erehtyä. Vettä tulisi. Sain pyörän lähtö valmiiksi sen kummenpia kommelluksia. Työnsin sen keittiön viereen ja menin aamupalalle. Kaivoin litran jogurtti purkin aamupalaksi laukusta. Minulla oli jäänyt kahvia illasta termospulloon joten hörppäsin sen kylmänä jogurtin kyytipojaksi. Nautittuani ravitsevan aamiaisen oli aika lähteä eteen päin. Täytin vielä juomapullon ja varapullon ennen respassa käynti. Minun piti vielä palauttaa teltta kortti sinne. Saatuani nämä asiat pois alta lähdin kohden Järvenpäätä. Tarkoitukseni on viettää Juhannusviikko siellä. Olen polkenut matkastani 1/4 osan ja matkaa on kertynyt aika tarkalleen 1000km. En ole pitänyt yhtään lepopäivää, kun lähdin matkaan 8.6. Sade alkoi tarkalleen silloin kun pääsin Hyvinkään tielle Tammisaaressa. Sitä sitten riitti koko matkan. Välillä se muuttui tihkusi, välillä sitä tuli reippaasti. Pidin aluksi goretex takkia mutta siirryin sitten sadeviittaan, koska vesi ei tule siitä läpi. Se hikoilee sisältä päin, mutta pitää veden ulkona. Se on lämpimämpi kuin gore. Sateessa huomaa varusteissani suuria puutteita. Ne ovat raskaita. Liput laukkujen päällä vettyvät, vaikka ilman niitä olisin aika huomaamaton liikenteesä. Kengät imevät vettä itseensä kuin pesusienet. Gore muuttuu vettyneeksi ja erittäin painavaksi sateessa. Muuten se on mukava pitää päällä. Painoa tulee veden imeytymisestä varusteisiin turhan paljon. Matka nopeus tippuu 5-7km tunnissa. Varusteet kuivuvat hitaasti ajaessa. Kaikesta voi siis päätellä että päivä oli todella raskas. Tiellä oli kova liikenne, vesi pölysi jatkuvasti. Jos halusin katsoa karttaa tai soittaa, minun piti erikseen etsiä sellainen paikka missä sain riisuttua sadeviitan pois päältä. Siitä tippuva vesi kasteli kaikki mikä oli vaan mahdollista. Laukkuja ei voinut avata koska vesi kastelisi nopeasti laukun sisällön. Tuli se sitten taivaalta tai minun päältäni. Löysin matkan aikana kaksi siltaa minkä alla pysähdyin syömään, soittamaan ja rutistamaan ajohanskoja kuivemmaksi. Illalla pääsin saunaan joka pelasti märän päivän. Lähden jatkamaan matkaa 25.6.2012, Suuntana itä-raja. Kotka, Hamina, Imatra, Lappeenranta, Joensuu…. Siitä ylös päin aina Norgam, käsivaressa piipahdus. Ja alas Ouluun. Eli matkaa riittää vielä Kuukaudeksi.
Nyt toivotan kaikille Hyvää Juhannusta.
Matka:121km Aika 7:44h: Paikkakordinaatit: Jpää
———————————————————————–
Vaikka meno halut olisivat kohdallaan, joudun lykkämään lähtöä muutamalla päivällä. Suunnitelmissani oli hakea uusikortti kadonneen tilalle jostakin matkalla varrelta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että muutama päivän siirtäminen lähtöpäivässä ei haittaa. Saan haettua, toivon mukaan se kerkeää tulemaan, kortin sekä lepuutettua polvea joka on kipeytynyt alkumatkasta.
Uusi lähtöpäivä on siis 26-27.6.2012, Matka jatkuu kohden pohjoista itärajaa pitkin..
———————————————————————–
27.6.2012 Kohden pohjoista
Olen viettänyt ansaittua lomaa Järvenpäässä. Lomani kesti kaksipäivää pidempään kuin piti. Hävitin visa-electronin matka varrella ja jouduin tilaamaan uuden sen tilalle. Korttini kiersi koko suomen ennen kuin saapui minun taskuuni. Siitä pieni viivästys.
Kävin hakemassa kortin aamulla 10 aikaan pankista. Olin jo aamulla heräillyt 7 aikaan koska matkaa kaupunkiin on 10 km.
Kävin moikkaamassa veljeäni ja hänen perhettään. Veljeni käytti autollaan minua pankissa. Pääsin näin nopeammin liikenteeseen enkä hukannut aamun tärkeitä tunteja.
Ajoin Keravan kautta Sipoon tielle. Vanha Lahdentie oli rauhallista ajaa polkupyörällä. Sipoon tie alkaa parilla mäellä mutta sen jälkeen se on pelkää alamäkeä Nikkilään asti. On siinä kait pieniä nousuja mutta ei mainittavia. Myötäinen takatuuli siivitti menoani.
Ajoin Nikkilänkylän kirkkojen vierestä napsimassa pari kuvaa kokoelmaani. Suomessa on paljon upeita kirkkorakennuksia. Ei tarvitse olla uskovainen jos haluaa käydä katsomassa niitä. Pelkkä uteliaisuus riittää. Osa Suomen kirkoista ovat todella isoja. Mikkelin ja Mynämäen kirkot ovat suuruus luokassaan isoja. On niitä muitakin mutta muutaman esimerkin maintakseni.
Porvoossa pysähdyin myös katsastamassa kirkon mukulakiviä.
Iltapäivällä taivaalla alkoi näkyä ukkospilviä. Kaukana näkyi sateen harmaaksi muuttama taivas. Onneksi ne eivät vielä olleet minun päälläni.
Porvoo- Loviisan väli on kapeaa tietä. Se on hankala ajaa mutta kyllä sielä pärjää kun seuraa liikennettä peilistä. Väistää kun rekkoja alkaa olla tunkuun asti tiellä. Penkereellä on turvassa sen aikaa kun kiireisemmät menee ohi. On aivan turhaa lähteä kilpasille rekkojen kanssa. Siinä jää auttamatta toiseksi vaikka kuinka haluaisi mennä eteen päin.
Kävin Loviisan lidlissä ostoksilla uudella kortillani. Se toimi moiteetta. Ostelin maitoa ja lihaperunasoselaatikkoa. Se on helppo lämmittää paistinpannulla bensakeittimellä.
Tullessani kaupasta ulos ukkoskuuro kasteli maata. Odottelin sen aikaa että kuuro pyyhälsi omille teilleen. Lastasin pyörän herkuilla. Katselin samalla tielle kun autot pöllyttivät vettä mennessä. Olin tähän asti ajanut t-paita ja shortsit päällä mutta päätin laittaa ajotakin päälleni. Olin saanut sen yhteistykumppaniltani Laihiaiselta Oulusta. Takki on erittäin hengittävä ja suojaava. Se oli jo pelastanut minut alkumatkan auringolta. Käsivarteni olivat palaneet hieman punaiseksi. Ne rauhoittuivat kun suojasin ne
Aloin etsimään yö paikkaa sen jälken kun pääsin Loviisasta ulos. Löysin sellaisen gsm- anteenin juurelta. Laitoin teltan 8 metrin päähän asemasta. Olisin laittanut sen kauemmaksi mutta maa oli sen verran märkää ja kuoppaista, että olisi pitänyt nukkua ammeessa, jos teltan olisi halunnut muualle.
Nyt hyviä öitä täältä tolpan juuresta.
Matka: 102.49km, Aika:5:54. Paikkakordinaatit: 60as28’42″N, 26as20’17″E
28.6.2012 Kapeaa ja mäkistä tietä
Aamuset fiilikset olivat kaksinaiset. Toisaalta ei halunnut nousta, toisaalta eteen päin ei pääse makaamalla.
Pakkohan se oli kasata tavarat. Eilisestä sateesta oli kosteutta maassa. Pressu oli märkä. Onneksi aurinko paistoi aamuselta taivaalta pilvien lomasta. Pakkailin pyörän lähtökuntoon hyttysten kanssa ja pukkasin sen tielle.
Rekkaliikenne oli aamusta lähtien aika kamala. Onneksi tienpenger oli leveä.
Tarkoitukseni olisi ajaa tänään taavetin lähelle tie 26 pitkin. Matkalla Kotkaan ei tapahtunut erikoista. Pysähdyin ottamaan pari kuvaa. Toinen oli sähkölaitoksen padolta josta laskettiin vettä oikein kunnolla jokeen. Otin myös muutaman kuvan maantie työmaasta. Kotkaan tulevasta moottoritiestä, tai se on kait jatkoa vanhalla moottoritielle. Tämän pitäisi valmistua 2015.
Söin aamupalan bussipysäkillä, ennen Kotkaan ajamista. Ajelin vanhaa 107 tietä joka kiertää keskustan. Jouduin kysymään tietä pari kertaa että löysin Haminan tien. Osa risteyksistä oli sekavia.
Puolet matkasta Haminaan pääsee ajamaan pyöräteitä. Osa tiellä.
Sekä tie että pyörätie Haminaan on mäkistä. Osa mäistä ovat jyrkkiä.
Yksi sade kuuro pääsi kastelemaan vähäsen. Taivas oli synkän näköinen. Ajoin onneksi pahinta sadetta karkuun. Pilvet liikkuivat viistosti minusta pois.
Jos edellisellä tiellä oli rekkaliikenettä, Lappeenrannan tie on silkkaa itsemurhaa. Rekkaliikenne on aivan käsittämätöntä. Tie on paikoitellen kapeaa, muuten se on vaan pirun kapeaa. Joudun vetämään tien enkalle vähän väliä koska rekka jonossa on aina viisi kappaletta kerrallaan. Yksi henkilöauto voi olla välillä välissä.
Kävin hakemassa Pyhältöltä salesta vettä, koska en saanut sitä huoltamolta. Ainut huoltamo oli Haminan lähellä. En käynyt siellä. Tein arvionti virheen matkan ja huoltamoiden suhteen. Yksi huoltamo oli matkallani mutta se oli suljettu tietyömaan vuoksi joten en saanut sieltä vettä. Henkilökunta oli ystävällistä ja sain tarvittavan määrän juotavaa kraanasta. Kiitos heille.
Ajelin itsemurha tietä jokusen kilometriä eteen päin etsien samalla teltta paikkaa. Kaupasta oli neuvottu uimarantaan jonne piti olla kymmenenkilometriä kaupalta.
Löysin hyvän paikan kallioleikkausen kohdalta. Leikkauksen alkupäästä meni tiensivusta metsäkoneen jäljet leikkauksen huipulle. Tie kulki leikkauksen läpi.
Mäen päältä on hyvä näköala. Laitoin teltan aivan leikkauksen reunalla, koska muualla ei ollut tasaista paikkaa. Kokkailin ja peseydyin kosteus liinoilla.
Matka: 78:41, Aika:4:55, Paikkakordinaatit:60as47’04″N , 27as21’40″E, Tie 26
29.6.2012 Lappeenranta. Joutsena, Imatra
Yö meni pyöriessä. Rekkaliikenne oli tiellä koko yön aika kova. Jotkin rekat pitivät toisia enemmän ääntä. Ero oli huomattava. Epäilen että ne olivat venäläisiä autoja.
Sain taas hävitettyä tärkeän tavaran. Ajolasit ovat vuorostaan hukassa. En ole löytänyt niitä joten kait ne on siellä kenturalla missä yövyin viimeksi.
Matka Taavettiin oli yhtä helvettiä. Jos kuorma-autot eivät kiusanneet niin silloin oli mäet riesana. Minua on koko matkan vaivannut toinen polvi ja se ei tykkää mäistä. Pääsen kyllä eteen päin mutta särkylääkkeitä ptää popsia välillä .
Yhteen veto. Jos et ole kokenut matkapyöräiljä ja sinulla ei ole peiliä pyörässä älä lähde ajamaan tie 26 edes kokeilun vuoksi. Tie on itsemurha paikka. Jos välttämättä haluat oikoa poikkitietä käyttäen Lappeerannan tielle, hanki peli, älä irroita katsettasi peilistä, tarkkaile edestä päin tulevaa rekkaliikennettä ja takaa päin tulevaa liikennettä. Pysähdy ja vedä sivuun jos rekat kohtaavat kohdallasi. Et mahdu joukkoon.
Alku matka Lappeenrannan tiestä, tultaessa Taavetista, on kohtalaisen leveää. Tiellä on kova liikenne mutta sinne mahtuu joukkoon. Tie kapenee jonkin matkaa ajettua. Tien vieressä on osanmatkaa pyörätie. En itse käytä näitä ylellisyyksiä koska ne hidastavat matkan tekoa .
Lappeerannan kaupunkiin saapuessa kiertotie vie kaupungin läpi. Imatran tietä etsiessä saa olla tarkkana mihin ajaa. Itse eksyin jokusen kerran. Jouduin kysymään tietä että pysyin reitillä. Viimeisin kerran Joutsenossa eräältä naiselta.
Olen nyt Joutsenasta jokusen kilometriä Imatran suuntaan metsässä. Päivä oli raska. Hyvää yötä.
Matka: 95km, Aika: 6:14 , Paikkakordinaatit: 61as09’07″N ,28as36’29″E
30.6.2012 Yllätysten päivä
Sammal vuoteesta on aina mukava herätä. Tietysti jos ei lasketa mukaan sitä monttua joka oli keskellä petiä.
Pakkailin rauhassa että saisin kaikki tavarat mukaan. Olin illalla valinnut teltta paikan keskenmältä metsä. Joutuisin kantamaan tavarat metsätien varteen. En halunnut että jotakin taas unohtuisi siksi maltti on valttia.
Vieressä oli soramonttu joka oli maisemoitu. Metsä näytti vanhalta joten odotin että se oli myös jonkin kokoinen.
Aamu palaksi oli litra maustamatonta jogurttia. Jouduin ajamaan vähän matkaa metsätietä, hyväkuntoista, ennen kuin saavuin Imatralle vievälle tielle.
Juuri kun olin saapunut tielle, käveli samaan aikaan nainen, ison koiran kanssa risteykseen. Nainen katso vähän ihmeissään mutta koira helutti häntää ja oli iloisen näköinen. En ole varma muitta koira näytti berhandilaiselta mutta ei ollut se. No, minä sanoin että onpas teillä komea koira. Sen kummemmin vastausta odottelematta jatkoin matkaani
Aamuisin ensimmäiset kilometrit ovat yhtä tuskaa vaikka hieron jalkoja. Polvi oli aika arka mutta ei kuitenkaan estänyt eteen päin menoa. Sen verran polvesta että se on aina vaivannut alku matkasta mutta jossakin välissä matkaa se rusahtelee ja kipu katoaa sen sileän tien.
Tie Imatralle on suurimmaksi osaa pyörätietä. Välillä se kulkee pikkuteitä pitkin. Opastukset katoavat välillä ja tulee yllätyksiä. Kannattaa miettiä minne menee. Itse seuraan isoa päätietä jolloin suunta pysyy oikeana.
Pysähtelin välillä venyttelemään ja oikomaan polvia. Imatralle saavuttuani huomasin eräässä risteyksessä seisovan miehen keltainen liivi päällä ja hän ohjasi liikenettä.
Katseltuani hetken, vanhojen autojen letka saapui risteykseen. Mies ohjasi autoja, ilmeisesti johonkin näyttely paikkaan. En ole varma, koska en jäänyt katsomaan pidemmäksi aikaa. Näin näitä samoja vanhoja autoja myös myöhemminkin, kun pääsin Imatralta pois.
Pysähtelin ottamaan rautatie asemasta kuvia. On aika modernin näköinen asema.
Imatralta Parikkalaan menevä reitti on mukava ajaa. Tie on leveä.
Parikkalasta eteen päin reunus on mitään sanomaton. Polkupyörällä saa olla varovainen ettei tipu asfaltilta pois, jos liikennettä sattuu kohdalle.
Pysähdyin Parikkalassa huoltamolla hakemassa vettä. Kävin myös kysymässä onko edessä päin huoltamoita. Olisin ostanut lamppuöljyä. Huoltamon yrittäjä sanoi että edessä päin , Savonlinnan risteyksessä, on ab* huoltamo joten jätin öljyn ostamisen sinne. Hän kuitenkin varoitti että siellä ei välttämättä ole sitä.
Ostin uudet ajolasit huoltamolta.
Kävin ab* huoltamolla ostamassa ilta sapuskat. Sinne kertyi matkaa edellisestä paikasta 20km. Otin myös vettä iltaa varten.
Lamppuöljyä siellä ei ollut. Onneksi minulla on vielä säiliössä muutamaa ruuanlaittoa varten öljyä.
Yö paikka löytyi puolen tunnin päästä risteyksestä, Joensuun suuntaan. Kirjavalan alapuolelta soramontulta.
Matka;90.66 km, Aika: 5:26h: Paikkakordinaatit: 61as39’41″N , 29as37’31″E, Tie 6
1.7.2012
On se ihminen hullu kun suostuu menemään vapaaehtoisesti metsään jossa mahdollisesti on karhuja.Minua on varoitettu monia kertoja itärajan karhukannasta. Eikä tämä ei vielä ole pahimpia paikkoja, vielä.
Yöllä satoi vettä. Heräsin kun vesi ropisi pressun päälle . Loikoilin ja kuuntelin sen rauhoittavaa ääntä. Hämärästi unen läpi muistin että ajotossut ovat sellaisessa paikassa että ne kastuvat. Ryömin lämpimästä makuupussista ja kömmin puoliksi teltasta ulos. Siirsin kenkiä sen verran ettei ne kastuisi.
Aamu tuli hetken nukkumisen jälkeen. Sade oli lakannut mutta sen jälki oli vielä havaittavissa. Kosteus tuntui ilmassa ja maassa.
Pakkasin teltan sisällä kaikki valmiiksi. Saatuani kaikki laukkuihin pakkasin puoli kosteat pressut laukkujen päälle jotka olin hetkeä ennen laittanut tarakalle.
Illalla 22-23 välillä oli joku tullut soramontun metsään katkomaan puita. Epäilin että siellä oltiin hakemassa sauna vastoja/vihtoja.
Kuuntelin puolisen tuntia katkomis ääniä, yhdessä vaiheessa ne olivat aika lähellä telttaa. Ajattelin että kohta sieltä tulee joku kyselemään kuulumisia. Ei tullut. Hyvä niin.
Lähdin polkemaan Kesälahtea kohden. Tie sinne on kapea mutta ajettava. Varovainen pitää olla ettei muljaa hiekan ja asfaltin rajaa. Autoja kulkee kohtalaisesti mutta rekkoja ei ainakaan nyt kulkenut paljoa. Johtuen siitä että on Sunnuntai.
Kävin ab* huoltamolla Kesälahdessa. Syödessäni tomaatteja ulkona paikallinen juoppo tuli kyselemään kuulumisia. Oli kuulema harjoittelemassa maratooniin. Olisi pummanut tupakkaa mutta sanoi sitten ; sinä et taida polttaa.
Kiteelle matka taittui nopsasti. Pysähtelin venyttelemään jalkoja välillä. Matkan rasitus tuntui reisissä.
Kiteeltä kävin ostamassa lamppuöljyä sekä maitotuoteita. Matkalla Tohmajärvelle mietiskelin onko siellä kauppoja auki. Kiteellä en nähnyt sellaisia. En tosin käynyt ihan keskustassa. Kysäisin ennen Tohmajärvelle saapumista koiraa kävelyttävältä mieheltä asiaa.
Kävin vielä kertaalleen kaupassa ostoksilla. Lettu välineet ja mätitahana olivat jääneet ostamatta. Huoltamolta vettä lettuja varten sekä muuhun.
Ajelin jonkin matkaa Ilomantsin suuntaan Tohmajärveltä.
Löysin teltta paikan metsästä. Asustusta ei taida olla aivan vieressä. Illalliseksi oli lettuja, käristettyä lihapiirakkaa, kahvia ja keksejä.
Matka: 102km, Aika: 6.08h, Paikkakordinaatit: 62as20’59″N, 30as21’04″E, TieN:494
2.7.2012
Aamulla alkoi satamaan reippaasti. Sitä kesti iltapäivään klo14, Odottelin sateen lakkamista että pääsisin matkaan. Tarkoitukseni oli ensin viettää sadepäivä mutta muut sattumat eivät sallineet sitä. Puhelimen akku sanoi kaput, varavirta oli loppu.
Pakkasin märässä metsässä kampeita pyörän päälle. Teltta oli kastunut jonkin verran pressussa olevien pienien reikien takia. Kuvailin ne pyyhkeellä pois.
Aurinko näkyi välillä pilven reunan takaa. Tie oli mäkistä, tai jos sanotaan paikallisesti, paljon vaaroja.
Matka taittui Ilomantsiin vaivaloisesti. Liikennettä ei ollut onneksi kovin paljoa. Rekkoja näkyi sitäkin vähemmän.
Kello lähenteli ilta 7 kun saavui Ilomantsin info taululle. Meni katsomaan camping aluetta. Olisi kiva päästä käymään välillä suihkussa. Siitä on nyt 6 päivää viime kerrasta. Peseydyn joka ilta kosteus liinoilla mutta se ei ole aivan sama.
Infosta ei ollut paljoa apua koska kaikki leirintä alueet olivat väärässä suunassa.
Pysähdyin Ilomantsissa kaupassa ostamassa purtavaa. Poikkesin huoltamolla lataamassa puhelinta. Sain toisen puhelimen akun taas toimimaan mutta se lukitsi itsensä. Pitää katsoa sitä kun kerkiää.
Jatkoin matkaa Hattuvaaran suuntaa. Katselin monesta paikasta leiri paikkaa mutta hankalaa se oli. Tuntuu kuin täällä olisi enemmän asutusta jos vertaa vaikka Kuusamon seutuun.
Löysin sellaisen Merkrijärven läheltä puhelin tolpan juuresta.
Ainut huono puoli teltta paikassa on lähellä oleva talo. En tiedä onko se kesämökki, autiotalo, tai asuttu. En huomannut postilaatikko tien vieressä. Siitä olisi voinut päätellä jotakin. Tai sitten ei
Matka: 76km, Aika: 4:29 Paikkakordinaatit: 62as46’12″N , 31as03’26″E
3.7.2012 Vaaroja ja hiekkateitä
Olin valinnut olosuhteiden pakosta sellaisen teltta paikan että aamu aurinko paistaa suoraan siihen. Hiki jo herätessä.
Tie kulki aivan paikan vierestä. Hiljaista oli.. En ainakaan heräillyt meluun. Ainut ääni mikä aluksi häiritsi oli hyttysten armaada. Siipien surina oli paikoin äänekästä.
Tie(522) Lieksaan on osittain hiekka tietä ja huonokuntoista asfalttia. Hiekkatietä on noin 20 kilometriä. Vanhanajan savitietä.
Pysähdyin Ilmomantsin Hattuvaaran kyläkaupassa ostamassa jätskituutin. Valikoima tuotteissa on pieni mutta aika kattava.
Hattuvaarasta 10 kilometria Lieksan suuntan alkaa hiekkatie osuus. Tie on ainakin tällä hetkellä hyvä kuntoinen. Veden syöpymiä on sekä kuoppia. Ei kuitenkaan häiritsevästi. Tarkkavainen saa olla koska irtohiekka on pahempi vihollinen.
Tapasin Hattuvaaran jälkipuoliskolla Saksalaisen matkapyöräilijän. Hän oli matkalla Helsinkiin. Oli lähtenyt Kirkkoniemestä liikenteeseen. Matka varustus oli takareput sekä laukku tarakalla. Puhuimme renkaista ja niiden kestävyydesta sekä korkeuseroista teistöissä maiden välillä.
20 km ennen Lieksaa sade kuuro pääsi yllättämään. Seurailen yleensä taivaalle kuurojen varalta. Joskus sade kuurot pääsevät yllättämään.
Lieksassa vietän yhden lepopäivän ennen matkan jatkumista Torstaina 5.7. Suuntana Kuhmo, Ämmänsaari. Siellä vietän viikonlopun ennen matkapuoliskon toista osuutta. Lapin kiertämistä
Matka: 122.7 km, Aika: 7:35h , Lieksa (Yksi lepo päivä välissä)
5.7.2012 Muistomerkki
Vietin yhden lepo päivän sukulaisissa. Olen aikaisemminkin vieraillut pyöräilyn merkeissä heillä.
Söin ruhtinaallisen aamupalan. Pakkailin rojuni pois asunnosta. Sain tungettua ne laukkuihinsa, kunkin tavaran omaansa.
Päivällisen jälkeen, pakkasin pyörän lähtö kuntoon. Hyvästit ja tien päälle.
Pysähdyin ensiin siwassa ostamassa matka purtavaa. Lihapiirakoita.
Suuntasin pyöräni kohden Kuhmoa. Osan matkaa tiellä on rakennus töitä. Tietä uudistetaan tämän vuoden aikana iso pätkä. Nurmijärven jälkeen alkaa 28 km hiekkatietä johon vedetään uusi asfaltti. Tien numero on 524.
Osuus oli rankka. Kuorma-autot pölyyttivät sankasti hiekkaa, kun ajoivat ohi. Tiellä oli osuuksia joissa oli nyrkin kokoisia kiviä, eikä siinä voinut ajaa. Piti työntää pyörää osasta matkaa.
Kuvasin matkalla sodan muistomerkkiä.
Kuhmoon päästyäni tankkasin vesivarat sekä ostin kaupasta salaattia sekä keksejä illaksi.
Vettä hakiessani juttelin hetken aikaa bensa-auton kuljettajan kanssa. Hän oli nähnyt yhden nojatuoli matkapyöräilijän jolla oli samanlainen yksipyörä takanaan.
Teltta paikka löytyi helposti metsätien varrelta. Varajoen jälkeen tien 912. Ilta palaksi oli katkarapu keittoa nuudelin kanssa sekoitettuna. Minttukeksejä sekä valkosipulikurkku salaattia. Hyvää yötä.
Matka: 123 km, Aika: 7:22h , Paikkakordinaatit :64as12’20″N. 29as43’58″E
6.7.2012
Matka Ämmänsaaren oli rankka. Tie oli yhtä nousua ja laskua. Eilinen pitkä osuus painoi jalkoja.
Ilma oli aamusta asti hyvä. Isoja pilviä näkyi taivaalla mutta niistä ei satanut.
Pysähtelin välillä jaloittelemaan. Kädet puutuivat, takapuolen lisäksi. Paarmat kiusasivat jatkuvasti. Varsinkin silloin kun ajo ylämäkeä. Suoalueet ovat pahoja pysähdys paikkoja. Niissä on eniten mäkäräisiä ja hyttysiä. Kuivalla kankaalla on paarmoja,mäkäräisä, polttiaisia, sekä hytskät.
Kävin ala-vuokilla kaupassa. Ostin jätskiä ja vichyä. Vesi loppui pullosta.Pysähdyin ennen Ämmänsaarta sodan muistomerkillä ottamassa muutaman valokuvan.
Matka:118km, Aika: 6:58 Paikkakordinaatit: Ämmänsaari (Muutama lepopäivä)
9.7.2012
Aamulla satoi vettä oikein runsaasti. Pakkailin tavara rauhassa kasaan sekä söin ruhtinaallisen aamupalan. Tarkoitukseni olisi startata puoleen päivään mennessä. Sade lakkasi sopivasti ennen ajan kohtaa. Hyvästelin todella ystävällisen pariskunnan joiden luona olin saanut viettä muutaman vuorokauden syöden, saunoen ja keskustellen heidän kanssaan. Kiitos
Olin saanut mukaani isot eväät joiden paino tuntui ajaessa.En päässyt kuin 5 kilometriä kun jouduin kiristämään eturenkaan muttereita. Olin tehnyt remonttia etupyörään enkä ilmeisesti ollut kiristänyt niitä tarpeeksi.
Taivaalta satoi tihkua laittaessani työkalulaukkua takaisin kärryyn. Pidin kärryn laukussa vesipulloja sekä työkaluja.
Olin päättänyt että ajan tänään lyhyen päivän. 80km riittäisi. Eväiden turvin pärjäisin niin ettei minun tarvitse käydä kaupassa.
Saderintama loppui 39 kilometrin päässä. Aurinko paistoi pilvien lomasta. Tie kuusamoon oli loivaa mäkeä ylös päin. Laskut olivat vastaavasti jyrkkiä. Pari jyrkenpääkin mäkeä tuli vastaan. Tästä on matkaa noin 60km Kuusamoon.
Leiri paikka on kankaalla. Paikoitellen puhelin yhteydet katoavat mutta se johtuu mäestä jonka takana teltta paikka on.. Löysin kuitenkin sellaisen paikan johon kuuluvuus on kohtalainen.
Matka:81km, Aika 4:50h, Paikkakordinaatit: 65as28’12″N, 28as58’21″E , Tien 5, Tyrövaara
10.7.2011 Rukan suuntaan
Olin valinnut leiripaikan hyvin. Metsätiellä oli liikennettä mutta se ei härinnyt aamuunia. Teltta oli harjan takana eikä se näkynyt tielle. Olin laittamassa sitä ensin vähän lähemmäksi tietä mutta, siinä paikassa ei ollut kuuluvuutta. Hyvä niin.
Nousin pikku hiljaa ylös. Pakkasin tavarat teltassa. Yöllä oli ollut sen verran viileää että lentävät eivät olleet kovin ahkeria heti aamusta.
Laitoin pyörän matka kuntoon ja työnsin sen varovasti metsätielle. Maassa oli risuja ja oksia. Varoin niitä. En halunnut pinnojen väliin ylimääräistä tavaraa.
Lähdin polkemaan Kuusamon suuntaan. Alussa oli mahtava lasku. Sen jälkeen vaarat ja laskut seurasivat toisiaan. Kaikkein puuduttavimpia mäkiä olivat pitkät loivat nousut.
Kuusamo tuli aikanaan vastaan. Kävin paikallisessa ostoskeskuksessa ostamassa lisukkeita ilta ruokaan. Minulla oli vielä laukussa ämmäsaaresta saamiani eväitä. Illaksi olisi tiedossa lasgnea. Ostin kaupasta kurkkua koska en löytänyt pikku tomaatteja.
Ruka olisi seuraava etappi. Näin kaukaa rukatunturin profiilin. Otin muutaman valokuvan muistoksi. Ilta alkoi olla sen verran pitkällä että olisi leiripaikan etsiminen. Ajelin hissukseen tunturialuetta eteen päin leiri paikan toivossa. Asutusta tuntui oleva aika paljon kemijärven suuntaan. Ajelin Sallan risteyksen ohi. Tarkoitukseni oli alunperin ajaa Sallan kautta. JouduIn muuttamaan suunnitelmia sen verran että mene Kemijärven kautta. Se ei mene aivan rajan läheisyydessä. Minulta loppuu aika joten ajan säästämiseksi teen kompromissin.
Löysin teltta paikan suometsäkkeestä. Täällä on aivan mahdottomasti kavereita. Myös teltan sisällä, vaikka kuinka yrittää olla huolellinen. Iltapalan jälkeen hammaspesu ja kirjoittelemaan.
Matka: 109km, Aika: 6:07h , Paikkakordinaait:66as16’58″N , 29as01’18” E
11.7.2012 Kemijärvi ja Sodankylä
Sataa sataa ropisee, sopii tähän aamuun. Heräilin 8 pintaan todetakseni, ulkona sataa, kuullessani sateen ropinan unen läpi. Sade hellitti vähäksi aikaa 10 aikoihin. Sain laitettua tavarat suhkoht kuivana ennen kuin se alkoi uudestaan. Ensin tuli tihkua, sitten se yltyi sateeksi. Loppuakseen jonkin ajan päästä.
Tie oli mäkinen mutta nousut olivat loivia. Sade kiusasi koko matkan Kemijärvelle. Pysähdyin välillä huilimaan ja syömään. Syöminen piti ajoittaa sellaiseen hetkeen ettei sada.
Matkalla oli yksi huima laskuosuus. Paikan nimeä en muista kunnolla, mutta loppu oli kuru. Nimen alku oli uskontoon liittyvää.
Matkalla ajoin napapiirin ohi. Napapiiriä näytti vartioivan iso lumiukko kahvion pihassa. Lumi oli sulanut kesän aikana pois mutta tuskin se muovista lumiukkoa haittaa.
Saapuessani Kemijärvelle pysähdyin ab* huoltamolla ostamassa tavaroita iltaa varten. Punaista maito tarvitaan lettuihin. Jogurttia aamuksi. Kahvia tarvitaan aina.
Ajelin kymmenisen kilometria Sodankylän suuntaan ennen kuin leiriydyin. Tällä kertaa tuli todella huono telttapaikka. Paikka oli kivikkoinen. Näköalat olivat hyvät. En viitsinyt enään etsiä toista. Kello lähenteli 20 pintaan.
Paistoin illemmalla lettuja. Katselin maisemia samalla kun lettu hiljalleen paistui pannussa. Satoi pientä tihkua ja ilma oli harmaa.
Matka: 108km, Aika: 6.00h, Paikkakordinaatti: 66as47’43″N , 27as19’54″E
12.7.2012 Sodankylä
Teltta paikka oli todella huono, jonka valitsemaan illalla. Maa oli kivistä ja selän alla oli tietysti muhkura. En saanut nukuttua kuin muutaman tunni.
Väsyneenä laittelin tavaroita kasaan. Olin illalla löytänyt telttapaikasi mäen nyppylän. Minulla oli ollut hankaluuksia saada pyörä työnnettyä sinne. Nyt minua arvelutti miten se tulee alas. Tai oikeastaan miten päin.
Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Lähdin ajamaan Sodankylän suuntaan. Myötä tuuli auttoi minua menemisessä. Vähän ennen pelkosenniemeä peräkärry alkoi käyttäytyä oudosti. Samassa rengas alkoi viistämään sivuputkea. Pysähdyin hätäjarrutuksella. Akseli oli mennyt poikki. Kaikkein vähiten odotin että siitä menisi akseli poikki.
Olin käynyt monesti mielessäni mitä teen jos näin sattuisi käymään. Rengas irti. Laitoin kärryn kiinni mustekaloilla renkaasta tulevaan kärrypidikkeeeen. Sitten ripustin sen mustekaloilla tarakasta roikkumaan ilmaan. Kärry laukku kuorman päälle.
Matka taittui ongelmitta eteen päin. Pysähdyin Pelkosenniemellä huoltamolla kysymässä olisiko heillä tietoa mistä saisin 28″ renkaan. Ei ollut joten jatkoin matkaa. Matkalla mietiskelin, että Sodankylässä on pyöräkorjaamo mutta en ehtisi sinne ajoissa. Olisi parempi jäädä yöksi jonnekin Sodankylän lähelle ja mennä aamulla sitten kyselemään vannetta.
20 Km ennen Sodankylää löytyi sopiva paikka mihin jäin. Paikka oli kangasta ja tasaista. Vettä löytyi kilometrin päästä suojoesta. Kaupassa en käynyt joten hätäruoka on aina tarpeeseen.
Matka: 82km , Aika4:31h , Paikkakordinaatit: 67as20’22″N , 27as03’27″E
13.7.2012 Ivalo
Yö meni rauhallisesti. Sain nukuttua muutaman tunni. Nousin 9 aikaan koska tänään pitää keretä tekemään paljon asioita ja aikaa on rajallisesti.
Saatuani tavarat pyörän päälle jouduin tekemään telttapressusta luopumis päätöksen. Se oli sen verran reikäinen ja viikonlopuksi on luvassa rankka sadetta. jätin pressun metsätien varteen jos joku tarvitsee voi ottaa sen mukaan.
Tie Sodankylään oli tasainen. Ainoastaan viimeisillä kilometreillä oli muutama kova nousu.
Pysäytin erään polkupyöräilijän ja kysyin häneltä neuvoa pyöräkorjaamoon. No, ei siellä sellaista ollut kun pääsi sinne. Se oli normaali urheiluliike. Sodankylässä on joku Pentti niminen henkilö joka korjailee pyöriä.
Kävelin urheilu liikeeseen ja esitin asian. Peltivannetta ei tietysti ollut. Alumiininen oli 30€. Halpa kuulema.
Otin sen koska en voinut muutakaan. Asentaessani rengasta liikkeen edessä tuli uusi ongelma. Akseli oli sen verran paksu ettei se mahtunut kärryn haarukan koloihin. Aivoriihi käyntiin. Katselin ympärilleni ja tien toisella puolella viistosti oli työkaluliike. Laitoin tavarat kasaan ettei ne olleet levällään reipasta vauhtia liikkeeseen. Katselin viiloja kun myyjä tuli kyselemään mitä saisi olla. Sanoin että halpaviila. Riittää kun se kestää muutaman vedon metalliin. 1€ viila löytyi ja se oli aika hyvä. Sain renkaan kiinni. Olin ilmeiseti tehnyt hyvät kaupat, koska rengas pyöri kevyestu ja peräpään heiluminen rauhoittui kummasti.
Pääsin lopultakin lähtemään kohden Ivaloa. Pysähdyin parissa kaupassa ja piipahdin huoltamon wc:ssä.
Reitti Ivalon suuntaan on maisemallisesti upeaa. Jokia ja isoja aapoja., jotka jatkuvat silmän kantamattomaan Tie on muutenkin tasaista.
Ilta tuli liian nopeasti. Teltta paikka löytyi turvallisen gsm -tolpan juuresta. Huomiseksi on luvassa sadetta yöstä lähtien. Uusi pressu pääsee koitokseen.
Matka: 89.3Km, Aika:5:03h, hyvä myötätuuli, Paikkakordinaatti: 67as56’53″N , 26as46’31″E, 95km Ivaloon
15.7.2012 Sade sekä lepopäivä
Vietin yhden sade sekä lepopäivän Madekosken yläpuolella nelostiellä, ennen IIvaloon suuntaan menoa.
Vettä satoi 13-14 päivän vastaisena yönä sekä osan päivää. Vietin lepopäivän metsässä kävellen ja vettä etsien. Minun piti tankata vesi varoja sade vedellä. Kävi kuitenkin niin että kun nousin ylös kello oli jo liki puolta päivää. Sade lakkasi kun pääsin virittelemään astioita. Minulla kävi mielessä illalla, jos laittaisi valmiiksi astiat ne olisi sitten täynnä aamuksi. Virheestä oppii. Pitää toimia kun siltä tuntuu..
Tuntui hienolta päästä yhden lepopäivän jälkeen tielle. Aika meinasi tulla pitkäksi lepopäivää pitäessä.
Taivas oli puolipilvessä. Sadetta ei varsinaisesti oltu luvattu mutta paikallisia voi olla. Myötä tuuli oli aika reipas. Myötä tuulessa on hyviä puolia sekä huonoja. Hyvää siinä on että pääsee vähemmällä polkemisella. Huonoa on se, että ei käy tuulen virettä jos polkee samaa nopeutta kuin tuuli. Kuuma tulee nopeasti. Paarmat myös tykkäävät myötä tuulesta. Niitä ei pääse karkuun koska nekin saavat apuja tuulesta. Kun vielä hikoilee paarmat kiinnostuvat vielä enemmän.
Tie on aika helppoa ajaa saariselälle asti. Muutamia loivia isoja mäkiä tulee vastaan. Saariselän jälkeen tulee pitkä loiva nousu. Sitten alkaa hauskuus. Alamäki on piiiiitkä. Sitä oli kiva lasketella alas. Nopeus oli pitkän aikaa 47-50km välillä. Aina väillä juolahtaa mieleen, mitä jos etuakseli….
Loppumatka Saariselältä Ivaloon on pelkästään alamäkeä. Pari pientä nousua mutta suurimmaksi osaksi laskua.
Ivalossa kävin täydentämässä muutenkin painavia ruokakasseja. Inarin jälkeen tullee pitkä taival, jos ei lasketa Näätämön kauppaa mukaan, ennen kuin pääsee ostoksille. Utsjoki taitaa olla seuraava. Nourgamesta en tiedä onko siellä kauppaa
Ivalon jälkeen etsiskelin leiripaikkaa. Sellainen löytyi 15km ennen Inaria kangasmetsästä. Illan menuu oli lettuja, pihviä sekä kahvia palan painikkeeksi.
Matka:117km, Aika:6:08h Paikkakordinaatti: 68as48’53″N , 27as20’39″E Ivalon yläpuolella. 15km Inariin
16.7.2012 Sevettijärvi
Heinäkuun lämmin aamu aurinko pakotti nousemaan. Teltassa alkoi olemaan kuuma. Metsäinen kangas alkaa hohkamaan helposti lämpöä auringon paistaessa siihen.
Matkan aikan olen huomannut paikallisia suuria eroja ötökkä kannassa. Täällä ei ole kuin muutamia öttiäisiä häiritsemässä pakkamista. Hyvä niin.
Saatuani kaikki paikoilleen minulla on vielä mäki työnnettävänä ylös.
Inariin vievä tie on alku osasta mäkinen, loppu osasta lasku voittoinen. Inariin saavuttuani pysähdyin K-kauppa extraan ostoksille. Lamppuöljyä, pekonia, maitoa, tomaattia, makkaraa, jätksi, juotava jogurtti.
Viimeiset eväät päivitän Sevettijärvellä. Minulta menee muutama päivä ennen kuin pääse Utsjoelle. Ajan jäämeren tietä Nougramen kautta.
Tie on nousu voittoista kun lähdetään Sevettijärven risteyksestä eteen päin. Nousua riittää. Se on loivaa ehkä asteen mutta kuitenkin.
Leiri paikat ovat tiukassa. Siellä missä on vettä, löytyy myös mökkejä. Paikkoja on, mutta ei veden vierellä. Itse löysin paikan suojärven rannalta. Lähin talo on parinsadan metrin päässä. Vasta päätä suojärveä näyttää olevan mökki.
Matka:82km, Aika: 4:35 , Paikkakordinaatti : 69as12’05″N , 27as52’36″E , Tie 893. (Partakko) 5km eteen päin.
17.7.2012 Jäämerentielle
Vesi sade tervehti minua aamulla, kun työnsiä pääni ulos. Tihkusadetta leijaili hiljaa pilvistä alas. Ei kaikkein parhaimpia aamuja mutta ei pahimpiakaan.
Sain teltan suhkoht kuivana kasaan. Pyörää pakatessa tihkusade taukosi vähäksi aikaa. Saatuani pyörän tielle sade alkoi uudestaan. Tihkusade seurasi minua kuin pahanilman lintu. Välillä se heikkeni, välillä yltyi. Välillä tuuli kovempaa, silloin se kasteli jalkoja vaikka käytin sadeviittaa.
Tie jatkui nousu voittoisena Sevettjärven suuntaan. Katselin leiripaikkoja sillä silmällä ajaessani. Edellisestä leiripaikasta eteen päin, näytti teltta paikkoja olevan hyvin.
Saavuttuani Sevetijärvelle meni paikalliseen kauppan tekemään ostoksia. No, kauppa ja kauppa. Kioski olisi ehkä parempi kuvaus. Saman katon alla on myös baari joka tekee paikasta isomman näköisen. Maito ja kallista jogurtti.2,5d purkki maksaa 90centtiä. Kahvi ja korvapuusti 3,10€ .
Söin jogurtit kahvipöydässä. Maidon join ulkona pyöränluona. Olin ostanut punaista koska siinä on potkua. Baari pitäjä oli sanonut että Näätämöllä on K kauppa. Olisin hankkinut lettutaikina pussin, mutta hänellä oli loppunut. Olivat kuulema paistaneet kaikki.
Tuuli oli yltynyt päivän mittaan vastaiseksi. Onneksi tihkusade taukosi 30km ennen Sevettijärveä.
Näätämölle oli matkaa vielä 28 km. Tie on vuoroin ylös välillä, välillä alas johtavaa.
Näätämöllä piipahdin kaupassa. Lettutaikina löytyi, samoin lisää maito ja oikea litran purkki kohtuu hintaan.
Raja tuli ylitettyä tullimiestä ja naista morjentaessa. Tana ja Kirkkoniemen risteyksessä on komea koski. Maisemat ovat upeta Jäämerentiellä. Nousuja tuli muutama vastaan ennen yö paikan hakemista. Ajoin vanhaan paikkaan katsomaan olisiko siitä vielä leiripaikaksi. Puut oli kaadettu joten siinä ei ollut näkösuojaa. Paikka oli pysähdyspaikka. Aivan tien toisella puolella on pieni putous josta saa hyvää vettä.
Kävin täyttämässä yhden pullon ennen matkan jatkmista. Laskettelin tunturin rinnettä alas. Huomasin alhaalla vanhan tien. Jäämeren tie oli kulkent siitä aikaisemmin mutta se oli oikaistu nykyiseen uomaan. Jouduin työntämään pyörää vanhalla tieosuudella koska se oli huonossa kunnossa. Asfalttia ei näkynyt enään kunnolla. Se peitti ruoho, hiekka, sammal.
Saatuani työnnettyä pyörän mäenpäälle löysin sopivan paikan. Kummastakaan suunasta ei näkynyt tielle. Vaivaiskoivut ja roska pajut peittivät näkyvyyden tarpeeksi.. Iltapalaksi makkaraa, keittoa, nuudeleita.
Matka: 112km , Aika: 6:56h Paikkakordinaatti: E6 Ser-Varanger: 69as49’34″N , 29as22’15″E
18.7.2012 Nuorgame
Taivas oli paksussa pilvessä. Tunturit olivat osittain pilvi verhon peittäminä. Ilmassa oli pientä tihkua joka mudostui pilven sisällä olosta.
Pakkailin rauhassa tavarat kasaan ja pyörän päälle. Viimeinen silmäys kauniiseen maisemaan mäen päältä. Valuutin pikku hiljaa pyörän mäeltä pois tielle.
Eilinen päivä oli raskas. Tunturin rinnettä loivasti nouseva tie tuntui jaloissaa.Työnsin suurimman osan jyrkistä pätkistä.
Pelkästään työntäminen kävi voimille, saati sitten ajaminen.
Ihailin mielessäni Norjalaisia jotka saavat asua näin hienossa maassa. Maisemat ovat jylhät tasamaan tallaajan silmissä. Vuono on upea niiltä kohdilta missä ei näy kassilohien kasvattomoita. Minusta ne pitäisi kieltää. Asiasta voi olla montaa mieltä..
Niin tai näin, sydämmeni sinne jäi.
Päivä kului napsiessa kuvia sekä punnertaessa eteen päin. Saavuin lopulta Tana ja Vadson risteykseen. Siitä ei ole enään pitkä matka Suomeen kääntyvään risteykseen. Risteys sijaitsee huiman laskun loppu osassa. Tie 895 Polmak.
Alussa on muutama tiukka nousu mutta sitten tasoittuu. Tie oli pyöräilijän näkökulmasta huonossa kunnossa. Eteen päin pääsee mutta asfaltti on röpelöistä ja karkeaa. Asfaltti hidastaa matkanopeutta huomattavasti.
Saavuin aikanaan Suomen ja Eu rajalle. Nuorgame vaikutti mukavalta paikalta. Siellä on kaksi K-kauppaa sekä viinakauppa. Tiedoksi kiinnostuneille. Elämä joen varrella on pirteää kalastus aikana.
Ajelin 15 kilometrin Nuorgamesta Utsjoen suuntaan ennen kuin löysin tien varrelta leiri paikan. Paikka on tuulinen ja tällä hetkellä sateinenkin. Ilma on kylmä.
Matka :109km , Aika : 6:42 , Paikkakordinaatti : 70as04’18″N , 27as41’03″E
19.7.2012 Jalat kovilla
Päästyäni Norjan tuntureista ja tultuani Suomen puolelle sama tahti jatkui mäkien suhteen.
Heräillessäni aamulla, jalat olivat aivan puupökkelöt. Nousemin saati sitten kyykistyminen tuotti polttavan tunteen reisilihaksiin. Ei auttanut. Eteen päin pitää mennä.
Olin kaiken lisäksi nukkunut yön huonosti. Yöllä oli tuullut kovaa ja tuuli paukutti pressua äänekkäästi pitkin yötä aamuun asti.
Päästyäni aamu toimista ja tienpäälle, tuuli edelleen kohtalaisesti. Ilma oli kylmä ja vinkka ei auttanut siinä enenpää. Onneksi se oli kuitenkin takatuuli joka helpotti matkan tekoa. Päivässä ei ollut mitään erikoista. Kaksi matkapyöräilijää tuli vastaa. Heillä ei ollut raskasta lastia päällä. Toisella oli teltta tarakalla ja takalaukut.
Utsjoella piipahdin kaupassa. Eräs vanhempi naisihminen sanoi minulle että sinä toteutat minunkin unelmaa, seisoessani kaupan edessä. Hän oli omasta mielestään liian vanha lähtemään pyörämatkoille. Sanoin hänelle että pienetkin pyörämatkat vaikka koti nurkalla on hyväksi.
Utsjoen jälkeen Karigasniemen suuntaan tie on mäkistä. Muutama todella pystysuoralta tuntuva nousu tuli vastaan. Minun oli pakko alkaa katsomaan 80 km jälkeen leiripaikkaa. Sellainen löytyi vanhasta tutusta leiristä. Olin ollut siinä ennenkin. Paikka on ennen Nuvus nimistä paikkaa.
Paistelin lettuja ja pekonia. Söin myös keittoa johon sekoitin nuudeleita mukaan.
Matka: 80km , Aika: 4:53 , Paikkakordinaatti: 69as49’15″N , 26as16’28″E.
20.7.2012 Karigasniemi, Karasjoki , Kautokeino.
Harvoin herätys tulee yhtä tylysti kun myrskyn merkeissä. Tuuli suorastaan ulvoi jänkä koivuissa. Herätys minulla oli 8 aikoihin. Silloin tuuli jo jonkun verran. Makailin silmät suljettuna kun tuuli yltyi aivan hirmuiseksi. Telttapuikot vaan singahtelivat irti maasta ja pressu pakkui kuin viimeistä päivää. Minä singahdin ulos teltasta laittamaan puikkoja uudestaan maahan, mutta tuuli oli todella kovaa ja ne eivät meinanneet pysyä. Sain viritettyä jonkilaisen tasapainon että pressu ei lähtenyt menemään. Singahdin sisälle ja aloin pakkamaan kiireellä. Minun piti saada teltta kasaan ennen kuin tuuli rikkoisi sen . Kepit olivat muutaman kerran taipuneet uhkaavasti.
Sain kamppeet teltassa kasaan, kun tuuli alkoi osoittamaan tyyntymisen merkkejä. Välillä tuli kovia puuskia. Tuulen lisäksi alkoi tihkuttamaan vettä. Sitä satoi sitten koko päivän iltaan asti.
Olin viimeiset 1400 km ajanut vaaraista, mäkistä , tunturista tietä. Karigasniemeen on matkaa 54km. Tie jatkui samanlaisena kuin edelliset kilometrit.
Puskin eteen päin tihku sateessa ja tuulessa. Tuuli oli myötäinen. Jotakin positiivista. Mäkeä ylös ja vinhaa vauhtia alas.
Lopulta Karigasniemi ilmaantui näköpiiriin. Ensimmäisenä kaarsin pizzeria paikkaan saadakseni kahvia ja sähköä puhelimeen, että pääsen päivittämään sivuja. Juotuani kahvit päätin tilata viellä pizzankin. Söin hissuksen. Sade oli yltynyt jonkin verran siitä kun olin saapunut pizeriaan.
Lähdettyäni pizzeriasta pois, kävin läheisessä K-kaupassa ostamassa evästä. Ei sen puoleen, laukuissa olisi kyllä ollut, mutta etappini menee Norjan puolelle, joten valmistautuminen kannattaa.
Rajan yli mentyäni vastassa on ensimmäisenä piiitkä nousu. Karasjokea lähestyttäessä vastaan tulee pienempi vastamäkiä, mutta ei mainittavimpia.
Ajelin hissukseen Karasjoken läpi. Työnsin yhden mäen ylös, kahden paikallisen mennessä minun edellä työntäen pyöriänsä. Paikka vaikutti mukavalta. Kylän läpi mentäessä oli tyhjiä taloja. Siellä täällä oli liikkeitä joissa paloi mainosvalot. Autoja meni kylän läpi tiheään. Osa oli turisteja, osa paikallisten autoja.
Päästyäni mäen päälle, siellä on liikenne ympyrä. Käännyin vasenpaan seuraten paikallisia jotka menivät tien yli. He jatkoivat jalkakäytävää pitkin, mutta itse siirryin tielle koska meno olisi mutkattomampaa.
Ajelin Suomesta lähdettyäni 47 kilometriä ennen kuin leiriydyin metsään.
Sade oli tauonnut puolisen tunti ennen leiripaikan löytymistä. Pystytin teltan männyn juurelle, koska se oli kuiva. Ei kastu telttan pohja, eikä tule roskia sisälle kun maa on suhtkoht kuivaa.
Matka: 97km , Aika: 6:12h . Paikkakordinaatti, 69as25’45″N , 25as04’44″E ,Gussajarga , Tie 93
21.7.2012 Alta, Kautokeino risteys
Matka jatkui aamusta. Samoin vesisade. Koko päivä tuli vettä. Mäki tuli ja meni kyllästymiseen asti. Ajoin pitkän osuuden tunturin harjaa pitkin menevää tie. Vastatuuli, vesisade, jatkuvat nousut mutta ei laskuja kuin nimeksi tekivät hallaa jaloille ja mielelle.
Puursin eteen päin vaatteet märkänä. Lopulta gore-texkin alkoi kastumaan kunnolla. Laitoin sade viitan päälle joka on raskas sarjalaista mallia. Se pitää veden ulkona. Hikoaa jonkin verran sisältäkin päin.
En yleensä pidä sadeviittaa koska sen kanssa suhraaminen liikenteessä on aika itse murha. Liikennettä ei ole kuin vähän, joten sadeviitta ei haittaa.
En paljoa pysähdellyt päivän aikana. Työnsin pyörää suurimmat mäet. Vähän suurempia pienemmät ajoin osittain ja työnsin.
Päivän kuvio taitaa tulla helposti arvattavaksi. Ilta tuli ja leiripaikan etsiminen alkoi. Se ei ollut yhtä helppoa koska jänkäkoivu ei paljoa peitä.
Oli päivässä yksi kohokohta. Norjalainen pysähtyi autollaan vierelleni ja kysyi onko kaikki hyvin. Hän varmaan oli ajanut aikaisemmin ohi ja nähnyt kun katselen teltta paikkaa.
Maa oli märkää, mutta sade onneksi helpotti iltaa kohden, joten sain majapaikan pystyyn aika kuivana. On mukavaa, ennen nukkumaan menoa, peseytyä ja vetää kuivat vaatteet päälle sateisen päivän päätteeksi.
Matka: 77,87km, Aika: 5:47h , Paikkakordinaatit: 69as12’23″N , 23as36’33″E, Tie 93 , Alta, Kautokeikon risteys
22.7.2012 Lappi, käsivarsi
Taivas oli harmaana ja raskaan näköinen. Kirosin mielessäni onko tulossa eilisen toisinto tästä päivästä. Olin vetänyt aamulla kosteat tuulipuvunhousut ja takin päälle. Olo ei ollut parhaasta päästä. Kaukan Suomen suunassa sininen taivas pilkisti taivaan rannassa. Se piristi mieltä.
Olin illalla hakenut ojasta vettä. Se oli ruskean väristä. Olin keittänyt sillä kahvit mutta arvuuttelin sen juomista. Minulla oli juoma pullossa vielä puhdasta vettä jota olin käyttänyt sääteliäästi. Olin myös illalla syönyt suolasta joten jano alkoi vaivaamaan.
Lähdin laskettelemaan tietä pitkin alas kun olin saanut pyörän pois jänkä koivujen joukosta. Olin illalla puurtanut rinnettä ylös joten oli mukava lasketella toista puolta alas..
Saavuin tuota pikaa Alta-Kautokeino risteykseen. Matkaa Kautokeinoon oli 30 km. Tie oli mäkistä koko matkan. Sade pilvet risteilivät kumpaakin puolta tietä. Näin pohjoisessa on hienoa kun näkyväisyys taivaan rannalle on pitkä. Pystyn näkemään sade pilvien liikeet jo kaukaa.
Kautokeinon kylä tuli näkyviin. Ensi vaikutelma oli kolkko. Camping alueen kylttejä ja hotellin kylttejä oli tien vieressä ajaessan kylään. Pari huoltamoa oli saman pääkadun varrella ja yksi video vuokraamo.
Jatkoin matkaani Suomen suuntaa. Aurinkokin alkoi pilkistelemään pilvien lomasta. Matkalla tuli vastaan iso laakso jota ympäröi monet tunturit. Laakson halkaisija oli 20-50km luokkaa. Suomen raja tuli lopulta vastaan. Vaikka pidin Norjan tuntureista ja puhtaasta luonnosta, ei kotimaata voita mikään. Täällä voi ajaa 1000 km näkemättä muuta kuin suota ja korpea. Siinä sielu lepää, heh, heh.
Palojärven ja Leppäjärven puolessa välissä etsin leiripaikan. Olin käynyt rajan tuntumassa olevassa pikkukaupassa ostoksilla joten illaksi oli herkkuja. Vesi paikkakin oli lähellä.
Matka: 92km , Aika: 6:09h, Paikkakordinaatti: 68as33’16″N , 23as19’05″E, Lappi, käsivarsi
23.7.202 Muonio
Tuuli paukutti pressua herätessäni. Ei kuitenkaan yhtä pahasti kuin Nuvvus nimisellä paikalla Tenon varrella. Illalla oli ollut aivan hirveästi hyttysiä. Normaalisti niitä listi viisi yhdellä kämmeniskulla, nyt ei riittänyt kymmenenkään.
Hyvä kun tuulee. Se helpottaa lähtemistä. Eilinen ilta meni nyhrätessä ötköiden takia. Ruuan tekokin oli aikas hankalaa. Meinas tulla hyttyskeitto kun piti tulla ranskalaista sipulikeiittoa. Tuo keitto on sitten oma juttunsa.
Oli suuri helpotus päästä kankaalta pois. Siellä oli muutenkin hankalaa, saati kun aurinko alkoi pilkistelemään pilvien lomasta.
Tuuli navakasti vastaan. Se tuotti helpotusta auringon paisteeseen mutta vastaavasti hidasti etenemistä.
Etenin hitaasti mutta varmasti. Tuttu lause näiltä kuukausilta.
Muistaakseni….
Jossakin välissä taivas meni harmaaksi ja alkoi tihkuttamaan vettä. Kovan tuulen kanssa se kasteli mutta sadetta ei kestänyt kovin pitkään.
Tie oli Hettaan asti muutamaa kovempaa nousua lukuunottamatta aika tasainen. Nousuja ja laskuja oli koko matkan mutta ei ylipääsemättömiä.
Kävin Hetassa kaupassa koska en ollut aivan varma ajanko Muonioon asti. Raskaat viikot rajoittivat jonkin verran menoa.
Matkan teko sujuu ajatelessa kaikenlaista. Tämän reissun hitti on ”entäpä jos” vetäisisi laulun \aavan meren tuolla puolen, oikeen rinta rottingilla, pyöräillessään jonkun karavaanarin ohi, joka on tauolla P-paikalla. Tuli sitä harjoiteltua kun ajeli pitkiä suo osuuksia Suomessa.
En päässyt aivan Muonioon asti. Vasta tuuli piti pintansa koko päivän. Sadettakin sain vielä lisää leiriä pystyttäessä. Muonioon on 15 km.
Tie Hetasta Muonion suuntaan on alkumatkasta loivaa mäkeä pitkän matkaa. Kilpisjärvi-Muonion risteyksestä eteen päin lasku voittoista . Osan matkaa tasaista mutta Muoniota lähestyttäessä alkaa nousta jonkin verran. Tiellä on vilkas liikenne. Mukaan mahtuu kunhan seuraa muita.
Matka: 85,5km , Aika: 5:24h , Paikkakordinaatti: 68as03’07″N, 23as24’10″E. Ylä-Muonio, Tie21
24.7.2012 Meno tahmaista
Aamusta asti meno ei kulkenut. En muista edes koska olen viimeksi pitänyt lepopäivää.
Tavarat pyöränpäälle saatuani lykkäsin satakuntametriä pyörää linjan alla että pääsintielle.
Olin koko aamun kuunnellut rekkaliikennettä tiellä. Mielessä kummitteli Lappeerannantie. Meno ei kuitenkaan ollut kuin prosentin siitä mitä se voi olla pahimmillaan.
Muonio tuli vastaan aikanaan. Tie oli loivaa nousua ja laskua koko matkan. Kävin kaupassa varmuuden vuoksi jos en pääse tänään Kolariin. Ostin keittoja ja nuudeleita , jogurttia, maitoa, sekä bonjur katkarapu sulate juustoa. Aattelin laittaa sitä keiton sekaan
Olin ajanut vastaisessa sivutuulessa koko päivä. Sade pilvet alkoivat kertyä vasta Muoniosta lähdettyäni. Sadekuurot olivat muutaman tipan luokkaa. Kuuluisaa kesäsadetta.
Muonion ja Kolarin välillä on 50 km osuus mäkistä tietä. Siinä on laskujakin mutta vähemmän. Tasaisia osuuksia on pieniä pätkiä.
Tuuli on kohtalaista aukeilla kohdilla, jos se sille päälle sattuu.
Leiriydyin entiselle asfaltti aseman pitopaikalle . Tasanteelle on alkanut kasvamaan pieniä männy taimenia. Ne eivät ole istutettuja vaan ovat alkaneet kasvamaan villisti. Ympärillä on metsää ja kangasta. Vähän alempana virtaa vuolaspuro.
Iltapalaksi ’ala carte’ keittoa, katkarapu sulatejuustolla suurustettuna, nuudeleilla paksunnettuna. Kahvin kanssa sitruuna muffinseja.
Matka: 67km , Aika: 4:07h , Paikkakordinaatti: 67as34’11″N , 23as34’54″E, Tapojärvi, Kihlanki välimaastossa
25.7.2012 Pello
Aurinko paistoi täydeltä taivaalta kun heräsin. Olin valinnut telttapaikan hyvin. Puut varjostivat telttaa niin ettei se lämmennyt.Ilma ei ollut kovin lämmin mutta aurinko lämmitti mukavasti. Pieni tulen vire piti mukavasti lentävät loitolla kun palkkasin telttaa. Kolariin oli matkaa 30km. Tuuli oli yltynyt kun lähdin ajamaan. Selkäni takana oli paksuja sadepilvi mutta edessä taivas oli pilvetön. Tie oli tasaisesti nousua ja laskua. Viimeiset kymmenen kilometria ovat tasaisempaa. Kävin kaupassa ostamassa tarvikkeita jos en pääse pellon asti. Kaupan edessä juttelin erään miehen kanssa matka pyöräilystä. Hän itse pöyrilee utsjoella usein. Oli kokeillut myös matka ajoa. 150km kokeilu lenkin laukkujen kanssa. Päivä meni tulen kanssa taistellessa. Tuuli oli välillä vaarallisen voimakasta. Sivusta puhaltava tuli tarttui sivu laukkuihin ja heilutti pyörää ajokaistalle. Muutaman mäen joutui työntämään ylös pelkästään tuulen takia. Leiri paikka löytyi kolmannella yrittämällä. Pellon matkaa 20Km. Leiri on kankaalla suon lähelle mistä sain haettua kahvivedet.
Matka :80km, Aika :4.44h, Paikkakordinaatti: 66as55’58″N , 24as04’44″E, Orajärvi,Naamijoki
26.7.2012 Nivavaara, Korpikylä.
Viimeisiä päiviä jäljellä. Huimamatka suomen ympäri alkaa olla loppu suoralla. Muutaman päivä päästä nämäkin ovat vain muistoja menneestä elämästä.
Aina kun laittaa teltan suon laitaan saa varautua aamusella ötökkä hyökkäykseen. Ilman hyttyshattu en ainakaan minä pistä päätäni teltasta ulos. Ilmakin oli aivan tyyntä. Ei tuulen virettäkään.
Surinan säestyksellä laittelin tavaroita lakkuihin ja välillä katselin että muistan ottaa kaikki mukaan.
Toivotin teltta paikalle hyvästit ja lähdin työntämään pyörää tielle. Riisuin suoja vaatteet pois vasta tien päälle päästyäni. Metsässä niitä ei kannata ottaa pois.
Pelloon oli jokunen kilometri. Pysähdyin bussipysäkille syömään aamupalaa. Metsässä siitä olisi tullut ötökäpala.
Vuoroin nousua ja laskua, matka taittui auringon paistaessa. Pellon ohi ajelin pysähtymättä. Tarkoitukseni on pysähtyä vasta Ylitorniossa.
Matka taittui yllättävän nopeasti. Sain pidettyä tasaista nopeutta joten matkakin edistyi nopeammin. Muutama isompi mäki häiritsi kulkuani. Pysähdyin syömään kerran. Polttoaine ei saa loppua jaloista.
Aavasaksan jälkeen ajelin tietyömaan ohi. Ylitornio-Aavasaksa välille tehdään uutta kevyenliikenteen tietä. Polkupyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät turvallisemmin kulkemaan.
Ylitorniolla kävin syömässä paikallisessa ravintolassa. Ostoksilla kävin lähikaupassa.
Tarkoitukseni oli ajaa tänään Korpikylän Nivavaaran kodalle. Ylitorniolta sinne on matkaa n30 km. Matka sujui autoja väistellessä. Varsinkin kuorma-autoja. Tie on paikoitellen kapea. Välillä on pitkiä pätkiä pyörätietä joilla voi ajaa turvallisesti. Näin Heinäkuun aikaan teillä liikkuu paljon asunto-autoja. Jos sellainen ja rekka sattuvat rinnakkain, et mahdu enään joukkoon.
Pysähdyin matkalla ottamaan vettä joesta. Leiripaikka löytyi sieltä missä sen piti ollakkin. Tein tulet illemmalla kodalle ja paistelin makkaraa.
Matka: 108km , Aika: 5:46h , Paikkakordinaatti: 66as07’23″N , 23as58’04″E, Nivavaara, Korpikylä
27.7.2012 Oulu
Olin illalla suunnitellut ajavani viimeisen etapin kerralla. Kilometrejä kertyisi aika paljon, mutta sitä ei kannata ajatella.
Nivavaaran hyttyskanta ei taida olla kovin hyvässä jamassa. Ainakin kun vertaa muuta Suomea, päättelin näin telttaa laitellessani kasaan.
Yleensä niitä on aivan hillittömästi, mutta täällä voi olla ilman hyttysverkkoa kasvoilla.
Olin illalla paistellut kodalla makkaraa ja kokkailut siinä muutenkin. Silloin oli ollut myös aika rauhallista lentävien suhteen.
Veden suhteen tämä paikka on aina arvoitus. Yleensä soramontu pohjalla on jokin lätäkkö. Nyt siellä virtasi pieni purokin. Ainut huono puoli on se että siinä näkyy öljyä.
Maistoin vettä virtaavasta kohdasta, eikä se maistunut pahalta tai öljyiseltä. En kuitenkaan alkanut juomaan sitä sen kummemin. Käytin astian pesuvetenä.
Lähdin suorittamaan päivän urakkaa. Ensimmäinen tavoite oli Tornio. Sinne päästyäni kävin kahvilla Konditoriossa. Juttelin myös parin paikallisen kanssa pyöräilystä, kas kummaa.
Kemiin matka taittui aika nopeasti. Hyvä myötäinen koko matkan auttoi polkemaan tasaisesti 20km tunnissa. Kemiin päästyäni ajoin takajärven kautta ettei tarvitse kulkeakeskustan kautta.
K-kaupasta ostin evästä pitkälle Oulun etapille.
Liikenne Oulu-Kemi tiellä on aika hurja. Onneksi tien reunus on leveä eikä tarvitse olla niin tarkkaavainen koko ajan. Pidin muutaman ruokatauon levähdys paikoilla.
Ilta oli jo pitkällä ennen kuin olin Oulun lähellä. Ajoin Haukiputaan läpi Oulun keskustaa. Keskustassa oli paljon ihmisiä, koska Q-stok oli alkanut. Osa teistä oli suljettu.
Kotiin päästyäni oli sauna jo valmiiksi lämmin.
Matka:186km Aika:9:12h ,Paikkakordinaatti: Oulu; Päätepiste
Matkanpituus:3662 km, Päiviä :37
Matkassa mukana Polkupyörk. Laihiainen
Kulkijan matkassa maailmalla.. 