Näin syksyllä on reissaaminen polkupyörällä hankalampaa kuin kesällä. Illat pimenevät nopeammin , päivä ovat pilvistä eikä maa ole enään kuiva. Aamuisin kun herää joutuu usein laittamaan keittimen tohisemaan että voi kuivatella varusteita. Tai ihan vain lämmön vuoksi.
Sade alkoi illalla 21 jälkeen. Sitä kesti aamu kymmeneen mutta silloinkin se oli vain ajottaista. Nousin pikkasen yli 8 . En meinannut saada keitintä toimimaan aluksi. Teltan ovi ole sepposen selällään , puhdistin keittimen suuttimen kahteen kertaan ennen kuin siihen tuli henkeä.
Uusi trappi oli pitänyt teltan ulkopuolelta kuivana. No, teltta oli enemmän markä sisäpuolelta kuin ulkopuolelta. Pakkasin makuuhuoneen kassiin ja otin sen jälkeen loput rompeet teltan ulkopuolelle.
Kuivattelin nopeasti takin, t paidan sekä kenkiä että pääsisin ulos. Myös makuupussin pää ja jalka puoli saivat pienen lämpökäsittelyn.
Päivä oli ajon puolesta sujuvaa. Jalat ovat alkaneet toimimaan hyvin. 3 ensimmäistä päivää olivat hankalia. Ilma oli kylmä, varusteita on pyörässä normaalia enemmän joten rasituskin on suurempi.
Päästyäni Evijärven ohi minulla oli 47 km pikaspurtti Kauhavalle . Kello oli 13, leirytyä pitäisi viimeistään kello 17 että ehtisi tehdä kaiken ennen pimeää.
Matka sujui mallikkaasti. Pidin muutaman tauon että sain kuivatella hikeä. Saavuin Kauhavalle 16 aikoihin. Suunnisti lähimmälle marketille mikä tuli vastaan. Kiertelin kaupassa ehkä turhankin pitkään mutta selvisin sieltä kuitenkin ulos. Minulla oli mennyt melkein 20 minuuttia ostoksilla. Pakkasin laukun ja lähdin ajamaan Lapuan suuntaan. ABC huiltamolta hain vettä . Vesi mikä tuli hanasta oli kuumaa. Ei auttanut.
Ajoin lopulta vain muutaman kilometrin , Lapuan risteykseen asti. 63 muuttuu 19 tieksi. Aivan sen tuntumassa oli metsikköön mistä löysin yöpaikka.
Tämä päivä ei tuonut mitään uutta pyöräilyyn. Totta kait tuo, jokainen päivä on erilainen.
Tapasin matkalla erään vanhemman miehen kun ajoin väliä Toholampi-Kaustinen. Olin tavannut miehen aikaisemmin alku kesästä kun olin pyöräreissussa. Mies on todella kova pyöräilemään. Hän kertoi että oli vuoden aikana ajanut 16000km pyörällä. Hän oli aikaisemmin kova juoksemaan mutta jalat ei tahdo kestää sitä enää. Talvellakin Hän pyöräilee mutta – 15 on raja. Juoksemaan vielä pystyy -25.
Toholampi-Kaustisen välin on tien puolesta välillä aika kapea. Minun aikana siinä ei kulkenut kovin paljoa rekkoja. Henkilöautoja sitäkin enemmän.
Kävin Kaustisilla yäydentämässä ruoka varastoja. Koska Lauantain pitäisi olla osittain sateinen niin varustauduin viettämään aikaa teltassa. En kuitenkaan halua tuhlata koko päivää lepäilyyn , joten jos sade taukoaa niin lähden liikenteeseen.
Pakatessani ruokia laukkuun ,siihen pöllähti joukko nuoria poikia jäätelöt kädessä. He olivat uteliaita ja kysyivät olenko menossa retkelle. Kerroin heille että olen menossa ulkomaille. Vaihdoinnheidän kanssa vielä muutaman sana ennekuin he lähtivät omilleen teilleen. Pojat toivottivat lähtiessään vielä hyvää matkaa. Mukavia nuoria kavereita.
Kuten yhdessä välissä mainitsin niin illaksi oli luvassa vesisadetta. Siksi aloin ennen 5 etsimään leiripaikkaa. Kävin tutkimassa ensin puhelinntolpan mutta se ei vaikuttanut kovin hyvältä. Tie mikä tuli sinne oli aika kovassa käytössä. Sen ympäristöstä löytyi tupakan temppuja jotka eivät olleet kovin vanhoja. Maa oli epätasainen ja se oli tehty kivimurskasta. Kivet olivat aika ison kokoisia joten sen tasoittaminen olisi vienyt paljon aikaa.
Päivä oli muuten mukaca. Näin yhdessä välissä suurenmoisen auringon paisteen. Aurinko pilkisti pilvien lomasta kuin elokuvissa konsanaan.siihen on mukava lopettaa tältä päivältä.
Tunnelmat kuin leffasta. Kuvaa ei ole käsitelty, ainoastaa pienennetty.
Rekkaliikenne hiljeni sopivasti kello 22 jälkeen kun aloin nukkumaan. Heräilin yöllä maankylmyyteen koska en ollut laittanut ilmaa patjaani. Syystä et maa vietti jonkin verran, joten en olisi pysynyt patjan kanssa yhdessä paikassa. Aina kun kääntää kylkeä, patja karkaa alta. Nyt kun siinä ei olut ilmaa sitä ongelmaa ei ollut.
Tänä aamuna ei ollut aivan yhtä kylmä kuin edellinen. Maa ei ollut huurassa, hengitys kyllä huurusi joten veikkaan että ilma oli 0 astetta. Laitoin keittimen taas tohisemaan teltan välitilaan. En kuitenkaan päässyt sen vähemmmällä kuin eilen. Yöllä oli jossakin välissä ollut kylmä, koska makuupussin pää sekä jalkapää olivat kostuneet kondesio vedestä. Kuivattelin niitä keittimen lämmössä, varon kuitenkin etten laita makuupussia liian lähellä keitintä.
Liikenne oli ollut vilkasta heti aamusta asti. Työmatkalaiset sekä aamu rekat olivat heti 6 jälkeen liikenteessä. Aamu toimet venyivät 3 tuntiseksi. Kello oli 11 pintaan kun olin lopultakin valmis lähtemään.
Tuuli oli jo aamusta kovaa. Pääsin hyvin ajamaan metsän suojassa ilman ongelmia. Vasta kun oli ohittanut ylivieskan ja Sieviä puolessa välissä olevan tuulivoimalan alueen alkoi vastatuuli olla jo hankalaa. N: 5 kilometria ennen Sieviä on isot laakeri pellot. Siellä täällä on metsän läntäreitä mutta ne eivät paljoa estä tuulen tuivertamista. Jouduin lopulta työntämään pyörää koska Tuuli heitteli pyörää ja ei ollut järkeä enään ajaa.
Pääsin lopulta Sieviä. Ajoin suoraan keskustaan missä on K kauppa. En mennyt sinne suoraan koska olin näkevinäni vähän matkan päässä Salen. Kävin pyörähtämässä siellä mutta rakennus olikin bussiasema. Matka ei ollut kuitenkaan turha, löysin ABC huoltamon joten saisin sieltä vedet. Ajoin takaisin K kaupan luokse. Huokaisin helpotuksesta kun pääsin vähäksi aikaa pois tuulen armoilta kaupan sisälle.
En pitänyt kiirettä kaupassa, katselin ja mietin mitä minun kannattaa ostaa. Ensin piti saada jokin herkku, sen jälkeen pikkupurkki soijakaakaota. Sitten vasta aloin miettimään mitä ostan. Koriin kertyi” 1 sipuli, banaani, tonnikalapurkki, lämminkuppi paketti, 1l jogurtti, suklaa leivoksia iltateen kanssa. Minulla oli jo valmiiksi ruokaa etulaukussa joten hain vain täydennystä siihen.
En laittanut ruokia heti laukkuun vaan menin läheisen pankin oven eteen, mihin oli tehty tupakka/levähdys paikka. Sen molemmissa päädyissä oli lasikaapit jotka suojasivat tuulelta. Laitoin pyörän seisomaan jalkojen varaan, ”minulla on kaksi seisontajalkaa pyörässä” , ja aloin laittamaan ruokia laukkuun. En ehtinyt olemaan kuin minuutin kun va nhemoia nainen saapui levähdyspaikalla. Hän vilkaisin pyörääni ja meni sen jälkeen istumaan puistotuolille.
” on aika kova tuuli . Ei ole kovin mukava pyöräily sää” sanoin mummeli. ” juu” mummeli vastasi. Vaihdoin vielä muutaman sanan,” enimmäkseen yksinpuhelua ” mummeli kanssa ennen kuin lähdin kohden ABC huoltamoa.
Olin jo valmiiksi laittanut erikseen kaakaon ja leivoksen muista ruokatavaroista. Näin saisin ne nopeasti mukaani kun menen huoltamolla. Huoltamo ei ollutkaan täysiverinen ABC vaan se oli S marketin yhteydessä. Etsin ensin ilma ja vesi pisteen , aivan niiden vieressä, seinän toisella puolella oli kahvio.
Jätin pyörän nojaamaan ikkunan eteen että näkisin sen kahvion sisältä. Otin muovikassin, menin kahvion sisälle. Kävelin suoraan ikkunan luokse mistä näin suoraan pyöräni. Ei mennyt kuin hetki kun olin kotiutunut pöydän ääreen. Leivos oli pöydällä paperipussin päällä, kaakaonpurkissa oli pilli pystyssä valmiina käyttöön.
Olin juuri ehtinyt aloittamaan leivoksen kun tuttu mummeli astui kahvion sisälle. Hän kävi hakemassa vesi lasin ja istahti edessäni olevaan pöytään selkä minuun päin. Istun kahviossa 20 min ennen kuin oli pakko lähteä. Kello käy koko ajan, pimeän tuloon ei ollut enään kuin 4 tuntia.
Otin vedet vesipisteestä ja lähdin ajamaan kohden Toholampea. Ajelin noin 8 km kun huomasin puhelintolpan metsän siimeksessä. Päivän urakka oli ohi, yöpaikka oli löytänyt.
Yö oli todella kylmä. Heräsin aamuyöstä kun selkälihakset narisivat aamu pakkasessa. En jaksanut nousta pukemaan pikkuasian takia ylös. Hieroin jalkoja makuupussin sisällä ja jännittelin koko kroppaa että sain kehoni lämpenemään. Liikenne alkoi vilkastumaan jossakin välissä joten päättelin että ihmiset alkavat menemään töihin, joten kello oli yli 6.
Nousin lopulta ylös. Ensimmäinen toimen pide oli saada keitin toimimaan. Aukisin teltan oven, maa oli paksun valkoisen huurun peitossa. Nostin keittimen ovesta ulos, laskin se kuppiin bensaa ja laitoin sen sitten tuleen. Liekit alkoivat lepattamaan kupissa, paksu savukiekura nousi ylöspäin kohden taivasta. Liekit sammuivat pikku hiljaa, samalla hävisi myös savukiekura⁷. Sytytin nopeasti keittimen , siirsin sen teltan välitilaan ja suljin oven. Teltta lämpeni nopeasti joten pääsin pakkaamaan tavaroita pois.
Koska aamu oli kylmä ja teltta oli sisältä lämmin niin kondesio vedestä tuli ongelma. Teltan lattiakangas alkoi kostumaan seinän osalta. Kuvailin välillä vesiä pois. Käytin keitin kuivatakseni yön kostuttamia varusteita sanalla ķunbmietin aamun ohjelmaa.
Aamu ei mennyt muiltakaan osilta putkeen. Trappi oli jäässä, se oli jäätynyt alapinnassa sekä yläpuolelta. Kun aurinko alkoi paistamaan ja ilma lämpeni sen alapinnassa alkoi tippumaan vettä. Minulle tuli kiire saada teltta sen alta pois ettei se kastuin enempää. Pakatessani tavaroita laukkuihin en saanut enää tavaroita mahtumaan niihin, joten jouduin improvisoimaan ne uudestaan. Trappi ei mahtunut märkänä omaan pussiinsa, jonka Olin jo vaihtanut isompaan lähtiessäni. Kaiken lisäksi kun pääsin lopulta lähtemään unohdin termospulloon kenturalle. Näin sen maassa mutta unohdin sen siihen kun käänsin selkäni. Ilmeisesti aivot olivat vielä jäässä kun eivät toimineet. ))
Päivä meni vastatuulen sekä jatkuvan loivan nousun kanssa taistellessa. Matkalla oli tietyömaita sekä ojanpenkkojen korjaustyömaita. Oulaisissa kävin etsimässä uuden termospulloon. Ekana kävin Tokmannilla mutta siellä oli vain kalliita termospulloon. Tokmannin lähistöllä oli Halphalli mistä termari löytyi. Retki termospulloon 0.75 dl maksoi alle 10€. Kaupasta kävin hakemassa hernekeitto, nuudeleita, juoksevaa oivariinia , tonnikalaa , jogurttia, kosteuspyyhkeitä sekä nessua. Taisin minä vielä ostaa banaaninkin.
Ajelin Oulaisita lähdön jälkeen 15 km . Pysähdyin aika monessa paikassa etsimässä leiripaikkaa. Maasto oli aika epätasaista ja kosteaa joten en jäänyt sellaiseen paikkaan. Lopulta löysin sopivan paikan. Se on aivan tien lähellä mutta ylempänä kuin tie. Vanha metsätien pohja oli loistava. Se oli kova eikä siinä ollut kosteutta.
Katselin edellisenä iltana säätä tv: stä ja totesin että muutaman päivän saa ajaa ilman sateita. Hyvä.
Olin parin päivän ajan pakannut tavaroita ja purkanut niitä. Lähtö päivän iltana olin jo saanut melkein kaikki valmiiksi.
Aamu koitti, minun piti vielä käydä kaupassa ostamassa muutamia tavaroita kotiin. Laitoin auton seisomaan, irroitin akun navat ettei se tyhjene jos auto seisoo jonkin aikaa.
Söin aamupalaksi maksalaatikkoa ja mustikka piirakkaa. Olin ostanut sen paripäivää sitten kaupasta.
Pyörän pakkaamiseen meni tunteroisen verran. Jouduin jonkin verran muuttamaan laukkujen asetuksia niin että ne sopivat paremmin tarakoihin
Suuntasin ensi Kempeleen kautta Liminkaan. Pyörä tuntui aika raskaalta, ihmekös kun minulla oli jonkin verran ylimääräistä mukana. Laukkuihin ei mahtuisi enää hiirikään, jos sieltä ei ota ensin jotakin pois.
Pysähdyin Limingan ison ostoskeskuksen luona katsomaan karttaa. Yritin löytää uutta reittiä ettei minun tarvitsisi ajaa päätietä pitkin. Olin katsovinani että tien toisella puolen kulkee pyörätie . No , minä menin reippaana miehenä liikennevalojen kautta päätien yli. Pettymys oli suuri kun näin että pyörätie päättyi 50 metrin päähän bussipysäkille. Ei siinä auttanut valitus, menin takaisin lähtöpisteeseen. Lopulta en kuitenkaan löytänyt uutta reittiä, vaan jouduin lähtemään päätielle. Ajoin Raahen tietä niin pitkälle että vastaan tuli Oulaisiin kääntyvä risteys. Käännyin siitä, tarkoitukseni on ajaa Lapualle asti mistä lähden eri reittiä Tampereen kautta Hämeenlinnaan.
Pysähdyin Paavolassa hakemassa vettä sekä kävin kaupassa hakemassa jogurtti purkin. Juttelin kauppaan kanssa pyöräilystä. Hän tarjosi minulle teen , mikä olikin mieluisa yllätys. Oli jonkin verran kylmissäni joten lämmin kupposen tekin hyvää. Sain hakea vedet kaupan sisältä joten minun ei tarvinnut etsiä sitä muualta. Aivan kaupan lähellä oli hautausmaa minne olisin varmaan mennytkin jos en olisi saanut sitä kaupasta. Kiitoksi kauppiaalle paljon, jos luet tätä.)
Ajoin vielä 5 kilometriä kun huomasin metsätien . Koska paikka näytti hyvältä , kävin kurkkaamassa löytyisikö sieltä tasaista paikkaa teltalle. Paikka löytyi joten laitoin leirin keskelle metsätietä.
Olin ostanut uuden trapin joten sen kanssa meni jonkin aikaa, ennen kuin sain sen viritettyä kunnolla. Vanha trappi oli ruskea, uudessa oli maastokuvio joten se sulautui paremmin metsään. Kun leiri oli pystyssä kokjailin pataruokia. Keittimen kanssa oli aluksi ongelmia mutta aikani rassatua sitä sain sen kuntoon.
Auringon laskeuduttua ilta alkoi viilentymään kunnolla. Onneksi voi pitää keitintä turvallisesti teltan sisällä, väli tilassa, näin saan lämmitettyä teltan mukavasti.
Matka: 60 km aika: n 4h, teltta. Paavolassa 5 km Oulaisen suuntaan. Tie: 86
Olin illalla pysähtynyt puhelin maston juureen yöksi. Päivä matka ei ollut kovin pitkä mutta laskin että jaksaisin ajaa loppupätkän eli 120km yhdellä kerralla.
Heräsin aamulla 7 jälkeen. Purin pikku hiljaa leirin pois. Vasta sen jälkeen keitin kuumaa vettä pikaruokaa varten. Minulta oli jäänyt eilisestä täysi purkki jogurttia, joten hörpin sitä odottaessani veden lämpiämistä.
Kun vesi oli lämmintä kaadoin sitä Knorin valmis ruoka purkkiin. Purkissa oli perunamuusi/pinaattisekoitua jauhe. Kun vesi on kaadettu purkkiin, alumiini kansi suljetaan, sekoitetaan ja odotetaan 5 min.
Odotellessa ruuan valmistumista, laitoin keittimen kasaan sekä järjestellen samalla pyörää lähtö kuntoon.
Aamu oli kuuma, päivästä oli tulossa raskas. Eiliset riivaajat, eli hyttyset eivät olleet näin aamulla vielä kovin virkeitä mutta kun olin saanut 9 pintaan pyörän lähtö valmiiksi niin silloin niitä riitti.
Ensimmäinen tavoite oli Oulainen. Eilinen lyhyt päivä pyörällä oli antanut jaloille aikaa palautua rasituksesta joten matka alkoi rullatan mukavasti.
Oulaisiin ei ollut kuin 16 km leiripaikasta. Matka meni nopeasti, liikenne oli paikoin vilkasta mutta ei koko aikaa joten sain välillä huokaista helpotuksesta. Oulaisissa pysähdyin miettimään kävisikö kaupassa ostamassa herkkuja. Olin juuri syönyt jonkinmoisen aamupalan joten jätin se väliin. Vihantiin ei ollut kovin pitkä matka niinpä jätin herkuttelutauon sinne. .
Vihannissa pysähdyin tauolla.. Kävin ostamassa omenaviinerit ja kaakaota. Istuin kaupan lähellä olevan tyhjän liiketilan sivulla olevalle penkille. Tyhjä liiketila oli ollut joskus T -kaupan tiloja, nyt se ammotti tyhjyyttään. Myös kadun toisella puolen näkyi tyhjiä liiketiloja. Elämä näytti soljuvan pikkuhiljaa eteen päin autioituvassa keskustassa.
Päivästä ei tullutkaan niin kuuma kuin uumoilin. Olin jo nähnyt kaukaa pilvirykelmiä jotka näyttivät laahaavan perässään harmaata utua. Ilma viileni aina sen mukaan miten tie mutkitteli sadepilvien suhteen. Lähestyessäni Oulua pilvirintama jäi taakseni. Aurinko alkoi paistamaan sekä ilma alkoi olemaan jälleen helteistä.
Ajelin hissukseen Kempeleen kautta kohden kotia. Mielessä häämötti jo sauna ja uudet reissut. Ensin pitää kuitenkin levätä ja huoltaa varusteet.
Etsiessäni eilen leiripaikkaa päädyin lopulta mutkan kohdalla olevan soranotto/ puunlastaus alueelle. En osaa aivan tarkkaan sanoa mikä paikka se oli. Aivan alueen perältä lähti metsätie. Tie kulki jo valmiiksi avohakattu alueen läpi, häviten sitten mäen taakse.
Olin illalla virittänyt trapin kahden puun avulla teltan suojaksi. En aluksi meinannut saada trappia viritettyä kunnolla mutta kun aikansa yrittää sekin onnistui. Kaiken kruunasin hyttyset jotka eivät jätä rauhaan hetkeksikään.
Tein Aamulla sellaisen ratkaisun että purin heti leirin, join jogurttia sekä piimää aamupalaksi. En alkanut tekemään sen kummemmin ruokaa. Laitoin tavarat pikkuhiljaa kasaan yrittäen käydä välillä hoitamassa”luonto kutsuu” asioita. Maha oli vain sen verran kovana ja ne hyttyset.
Ensimmäinen etappi oli Toholampi. Kävin sieltä hakemassa aamupalaa. No, en mitään terveellistä vaan voisilmäpullaa sekä kaakaojuomaa. Löysin hyvä paikan Op edessä olevasta katoksesta. Istuskelin ja nautin antimia. Juuri kun sain syötyä huomasin erään naisen ajavan pyörällä kaupan suuntaan. En olisi muuten kiinnittänyt häneen huomiota mutta hän oli pitkä, todella pitkä, hiukset olivat myös pitkät ja hän oli kaunis. Että sellaista.
Jatkoin matkaa miettien elämän syntyjä syviä kohden Sieviä. Kävin myös siellä kaupassa ostamassa samalaisen satsin syötävää.
Ylivieskassa vaihdoin laatua, ostin kyllä voisilmäpullia mutta laitoin sen päälle lisäksi Pirkka mätitahna. En raskinut ostaa aitoa mätitahna.
Kävin myös hakemassa vedet Essolta sekä ruuat K marketista.
Kun ostokset oli laukussa menin joenvarressa olevan lepopaikkaan syömään voisilmämätitahnapullia kaakaon kera. Nam.
Sää oli tänään epävakainen. Ukkoskuurot aiheuttivat päänvaivaa muutaman kerran . Onnistuin kuitenkin väistämään ne kun hidasti vauhtia, joskus etenin kävellen.
Leiriydyin puhelin maston luokse, virittelin trapin aurinkovarjoksi sekä myös sadesuojaksi, jos sellainen sattuu kohdalle.
Niin, on aamuja ja sitten huonoja aamuja. Tämä aamuna oli se huono aamu. Iso ukkosrintama ylitti viistosti leiripaikan. Pää rintama meni sen verran kaukana että en kuullut edes jyskettä. Heräsin 5 aikaa sateen ropinaan. Yritin kuitenkin jatkaa unia. En ollut suojannut telttaa koska en olisi saanut trappia mihinkään kiinni, joten se kastui.
Ei siinä vielä ollut kaikki. Kun aloin nousemaan ylös niin joku juoksi kaulaa pitkin. Nappasin muurahaiset kiinni ja heitin sen teltan lattialle, mutta se ei ollutkaan ainut. Niitä vipelsi pitkin lattiaa kymmeniä. Olin aina tiennyt että tässä teltassa on suunnittelu virhe ja nyt se tuli todistettua. Teltan ovi suljetaan kolmella vetoketjulla, kun nämä kolme vetoketjua ovat kiinni niin niiden väliin jää reikä. Kuka idiootti on voinut suunnitella Hilbergin Allak 2 telttaan sellaisen mokan. En voi muuta kuin ihmetellä. Olen vaihtanut peltiset vetimet naruihin että niillä voi vähän sulkea reikää mutta silti niitä murkkuja pääsi livahtamaan sisälle.
No selvisin aamusta jotenkuten hengissä. Sain teltan kuivattua sekä muurahaiset pois teltasta. Kävin Evijärven kaupassa ostamassa kaakaota ja muutaman pullan. Juttelin kaupan edessä erään miehen kanssa . Hän harrastaa läskipyörällä ajoa maastossa. Tie on alkanut olemaan mäkistä joten tasainen osuus on takana päin. Kaustisilla kävin hakemassa vedet sekä ruuat. Sen jälkeen oli vielä reilun tunnin ajo ennen kuin löysin leiripaikan. Hyttysiä pisaa joten ruokailu ja hiustenpesu olivat haasteellisia.
Joskus sitä ajattelee että voi kun voisi jäädä siihen aikaan missä sillä hetkellä on. Aika pysähtyisi.
Istuessani tuulipuiston yhden tuulivoimalan rappusilla, aurinko oli juuri painumassa vuoren toiselle puolelle puiden taakse. Ilta oli lämmin, pieni tuulen vire hiveli hiuksia. Ylhäältä kuului voimalan siipien aiheuttama ”fus” ääni kun ne liikkuivat tuulen voimasta yli pääni. Välillä kuului pientä kolinaa kun voimalan vaihtoi vaihdetta.
Niin, se aika ei pysähdy koskaan. Siksi ne pienet hetket elämästä pitää lokeroida jonnekin muistojen syövereihin mistä ne voi palauttaa mieleensä tarvittaessa.
Leirytessäni tänään muistot ovat aivan erilaisia.
Koko päivän on ollut pilvistä. Pohjanmaan lakeudet ovat siitä hyvin että voi nähdä jo kaukaa ukkospilvet .
Pysähdyin puoleksi tunniksi pellonlaitaan odottamaan erään saderintaman menoa. Pilvet liikkuivat hitaasti vetäen perässään utuista sadeverhoa. Katselin pellonlaidassa puolenkilometrin perunavakoja jotka näyttivät häviävän kaukaisuuteen. Pellolla oli kaksi latoa, toinen oli puolessa välissä, toinen näkyi pienenä laatikkona kaukaisuudessa. Muutama pisara tippu kuivan mullan päälle tehden siihen pienen veitsen montun Olin haistavinani nenässäni kostean mullan tuoksun. Ehkä vain kuvittelin, luoja tietää.
Kauhavan jälkeen on pitkä suora, yhdessä välissä se muuttuu normaalia leveämmäksi. Tietä voi käyttää pienlentokenttänä tai sitä voi käyttää myös sotilaalliseen tarkoitukseen. Kun tie muuttuu tavalliseksi , vähän matkan päässä oikealla on asfaltoitu sivutien pätkä. Se päättyy kuitenkin 100 metrin päähän ja jatkuu metsätienä. Asfaltin loppupäässä on syvennys mihin mahtuu teltta.
Sain leirin siihen pystyyn mutta helppoa se ei kuitenkaan ollut. Ympäristö on suopohjaista metsää joten ystäviä riittää. En halunnut laittaa pitkähihaista huppari enkä housuja likaiselle iholle. Niinpä etsin ensin ojan missä oli vettä vaatteiden pesuun. Seuraavaksi purin laukut pyörän päältä sekä laitoin keittimen toimimaan. Lämmitin pesuvedet ja peseydyin että sain laitettua suojavaatteet. Sen jälkeen oli vasta muut touhut.
Mikään ei ollut helppoa, hyttyset kyllä pitivät siitä huolen. Kaiken lisäksi kohdalle sattui ukkoskuuro. Kastuin aika paljon koska en laittanut sadeviittaa heti päälle. Onneksi muut tavarat säilyivät kuivana teltassa. Ehdin syödä ja aloittaa hammaspesun kun sade alkoi. Seisoskelin puunalla jonkin aikaa kunnes vesi alkoi tulemaan oksiston läpi. Kun sade oli ohi kesti hetken ennen kuin ajatus alkoi toimimaan.
Loppujen lopuksi pääsin teltan sisälle kylläisenä ja kuivana.
Ilta meni mukavasti Koonikalkion tuulipuistossa. Löysin vesipaikan kalliomontusta joten sain pesuvedet sieltä. Sain pestyä vaatteet ruhtinaallisessa vedessä. Normaalisti käytän 1.5 litran pullon vaatteiden pesuun. Joskus vain 0.5dl. Sekin riittää mutta niukasti.
Aamulla teltassa alkoi tulemaan kuuma. Aurinko paistoi aivan suoraan siihen. Heräilin 7 aikaan mutta yritin vielä pötkötellä vähän aikaa. Se ei kuitenkaan onnistunut. Kello 8 tuli myös pakettiauto hakemaan kentän toiselta puolen konteista maaleja. Auto oli ilmeisesti tuulivoimalan työtekijöiden koska se lähti ajamaan kohden niitä.
Nousi ylös aika nopeasti. Pakkasin ja siirryin ulos. Kannoin ensin etulaukut laavulle ettei ne olisi tiellä. Pakkasin takalaukut ja purin teltan. Eilen pestyt vaatteet olivat kuivuneet joten vaihdoin be päälle ennen kuin siirsin loput tavarat laavulle.
Laittelin aamupalaksi sipuli, tilli, mustapippuri munakkaan. Sitten teetä sekä tummaasuklaata. Jogurttia sekä piimää palan painikkeeksi.
Matka jatkui ” Etelästä pohjoiseen ” kohden Kauhajokea. Tapasin matkalla 2 naista jotka olivat jo eläkkeelle. He olivat ajaneet Suomen rajoja pitkin 2003. Toinen heistä sanoi että Vaasassa oli aika epäystävällistä porukkaa. Yleensä he olivat kysyneet maalaistalosta saisivatko he leiriytyä pihalle yhdeksi yöksi Vaasassa olivat vain nyrpistäneet nenää ja kaarrelleet kysymyksestä pois.
Näin myös yhden miehen joka oli liikenteessä vanhemmalla kilpapyörällä. Hän ajoi osan matkaa seurana kohden Kauhajokea. Mies kertoi että oli reissannut Kosovossa rauhanturvaajana ja oli harrastanut kestävyysurheilu nuorempana. Hän harrastaa sitä vieläkin mutta ei kilpa tasolla.
Kauhajoella pysähdyin ABC huoltamolla missä oli myös kauppa. Kävin ensi Hesburgerin wc ennen kauppaan menoa. Ostin pinaatti-nokkoskeittoa sekä 3 soijakaakaota, punaista maitoa, jogurttia, 2 tummaasuklaata. Kaupasta oli kismetit loppu.
Niin ja jäätelöäkin tarttui ostoskoriin.
Päästyäni kaupasta , yritin löytää varjoisan paikkaa mihin olisin päässyt istumaan ja syömään jäätelön. En kuitenkaan löytänyt sellaista joten menin autonpesulan seinän luokse missä oli varjoisaa. Kävin myös hakemassa vedet sekä ostin bensaa keittimeen ABC automaatista.
Seuraava etappi oli Kurikka. Ajoin osan matkaa 6900 tietä joka kulkee joenvarressa , siirryin kuitenkin päätielle 10 km jälkeen.
Iso tumma ukkospilvi oli kulkenut samaa matkaa vasemmalla puolella. Pieni sadekuuro sattui kohdalle kun oli metsässä etsimässä leiripaikkaa.
Näin jo kaukaa seuraavan leiripaikan. Kurikan tuulipuiston. En ollut aivan varma löytyykö sieltä teltalle paikkaa joten katselin varmuuden vuoksi myös varaleiripaikkoja jos tulee takapakkia.
Pysähdyin katsomaan ennen Seinäjoen risteystä, mistä tie kulkee puistoon. Se lähti sopivasti muutaman kilometrin päästää risteyksen jälkeen.
Kastuin välillä kun sadekuuro tuli päälle en antanut sen jarruttaa menoa. Pidin pienen tauon koivun alla että pahin sade meni ohi.
Ristys löytyi helposti, tie muuttui hiekkatieksi. Se nousi välillllä aika jyrkästi mutta tasaantui kun päästiin vuoren päälle. Kävin katsomassa muutaman voimalan ympäristön ennen kuin löytyi sopivan varjossa oleva paikka.
Kulkijan matkassa maailmalla.. 