1.1-22

Nousin aamulla sillä mielellä että olen vielä yhden yön hotellissa. Suunnitelmat kuitenkin muuttui . Lähdin aamupalan jälkeen kävelemään ulos ja päätin normaalista poiketen lähteä ensin keskustaan kävelemään. En päässyt kuin 50 metriä kun huomasin 2 matkapyöräilijää kadun toisella puolella. He laivat pysähtyneet tekemään ruokaa pieneen puistoon. Kipaisi tien yli ja menin juttelemaan heidän kanssa.

Kysyin ensin saanko tulla lähemmäksi koska heillä oli tavaroita levällään kadulla. Toinen miehistä puhui vähän englantia, joten sain luvan. Hetken juteltuamne sain selville että he olivat lähteneet Iranista ja polkeneet Istanbuliin kautta, seuraten rannikkoa Kusadasiin asti. Aloin miettimään mitä oikeastaan teen täällä Kusadasi enään. Kysyin mieheltä voinko lähteä heidän mukana ajamaan kohden Antalyan kaupunkia. Meillä oli kuitenkin sama matka.

Sanoin heille että minulla menee ehkä tunnin verran , jos he voivat odottaa sen verran niin hakisin polkupyörän ja tavarat. Sovimme että tulen puistoon.

Menin nopeasti hotelliin ja pakkasin tavarat laukkuihin. Kannoin laukut hissin luokse ja pyyhälsin 5 kerroksesta alas. Kannoin laukut respan lähellä olevan pääoven viereen ja menin hakemaan pyörän varastosta . Kun olin saanut pyörän pihalle menin sanomaan hyvästit respan naiselle. Olin jo aikaisemmin antanut avaimen naiselle . Nainen muisti minut ja kysyi mikä minun huoneen numero oli. 517. Koska olin aamulla maksanut jo seuraavan yön niin respan nainen sanoi että hän peruu maksun. Hän kysyi olinko maksanut kortilla vai käteisellä. Kun peruminen oli hoidettu, kortilla, niin menin pakkaampyörän pihalle.

Uudet ystäväni olivat tällä välin jo ehtineet syödä ja laittaneet pyörät valmiiksi. He halusivat käydä muutamassa paikassa kuvaamassa nähtävyyksiä joten lähdimme kiertämään kaupunkia. Kävimme kahdessa linnassa Keravansaray ja Pigeon Island. Ensimmäinen oli sulttaanin haaremilinna ja toinen pulusaari. Se oli kait ollut jonkinlainen viestikeskus joka oli tuhoutunut. Se oli juuri saatu peruskorjattua.

Loppu päivä meni sitten vuoren ylitykseen. Kaksi todella pitkää nousua joiden jälkeen jouduimme jo etsimään Yö paikkaa. Kello oli 5 kun näimme autiotalon pikkukylän keskustan tuntumassa. Majoitumme sinne. Olimme jo aikaisemmin käyneet kaupassa joten sen suhteen meillä ei ollut hätää. Löysimme sadevettä jota voi käyttää peseytymiseen. Kävin itse hakemassa juomavettä lähin ravintolasta että sitä oli riittävästi. 3L vettä maksoi 8 trl.

Matka 20km, Vãylãkõy Turkey.