Kova tuuli vaikeutti eilen leiriytymistä rinteeseen. Olin tullut poroaaidan toiselle puolelle portin läpi. No jos sitä rautalanka/verkkoaita/keppi pujotettuna keskeltä pystyyn voi portiksi sanoa. Tutkin ison alueen mutta en tahtonut löytää sopivan tasaista maata telttapaikaksi. Yksi hyvä paikka oli portin lähellä, sähkölinjan alla. Se oli kuitenkin liian näkyvällä paikalla. Aikani kun kiertelin tuulista mäkeä löysin kahden nuotio jäännöksen vierestä tasaisen paikan. Sen leveys ja pituus olivat juuri miehen mittainen, eli siihen mahtui juuri lepäämään. Pystytin teltan kiinnittämällä sen puikoilla maahan kiinni ettei tuuli vienyt sitä mennessä. Sihtasin teltan tarkalleen oikeaan paikkaan että saisin tasaisen paikan lepopaikaksi. Onnistuin siinä hyvin. Tuuli aiheutti myös muitakin ongelmia, keitin ei sinäänsä ollut tuuli herkkä mutta sillä oli mukavampi laittaa ruokaa tuulettomassa paikassa. Ainut sellainen oli teltan vieressä, toisella puolella missä ei tuullut.

Yö oli kylmä, heräsin yöllä siihen että minua paleli. Hieroin jalkojani ja vartaloa että sain itseni lämpimäksi, nukahdin sen jälkeen uudestaan. Nousin 7 aikaan ylös. Teltan sisäpinnat olivat kosteita joten kuivasikin niitä ennen kuin menin ulos. Ilma oli viileää, pienet tuulen puuskat tekivät siitä vielä kylmemmän. Aurinko yritti paistaa tiheän pilvoverhon läpi siinä kuitenkaan onnistumatta.

Olin eilisen päivän aikana myös onnistunut hävittämään hyttyshatun. Nyt joudun osittain kärsimään virheestäni aamulla. Koska tuuli ei puhaltanut enää yhtä kovaa kuin illalla mäkäräiset uskaltautuivat lennellä ärhäkämmin.

Laitettuani poroaidan kiinni lähdin polkemaan kohden Rovaniemeä. Ilma oli edelleen koleaa. Tuuli puhalsi takaa joten siitä oli jonkin verran apua.

Pysähdyin Potkurin parkissa katsomassa minkälainen paikka se on. Tarkoitukseni oli myös kysyä olisiko heillä myytävänä hyttyshattua. Kaupan sisällä minut otti vastaan nainen joka toivotti hyvää huomenta. Kerroin että olin tullut uteliaisuuttani katsomaan paikkaa, sekä tarvitsen uuden hyttyshatun koska olin hukannut vanhan. Hattu löytyi hyllystä. Hinta oli kyllä kova joten kysyin olisiko hänellä edullisempaa. Maksaessani hattua pois kysyin mitä tee maksaa ,2 €. En oikein ymmärtänyt heidän hinnoittelua koska kahvi maksoi 1.50€. Hommassa kävi sitten niin että nainen tarjosi minulle teen koska olin kylmissäni olevan näköinen. Iso kiitos hänelle. Join teen pöydän ääressä katsellen samalla uutisia puhelimesta.

Kävin Vikajärven kaupassa ostamassa evästä illaksi. Vein myös matkalla keräämäni tölkit. Ajelin sen jälkeen vielä vähän matkaa ennen leiriytymistä. Jäin 15 km päähän Rovaniemestä. Olisin voinut ajaa sen läpi mutta ilta olisi venynyt pitkäksi joten päätin leiriytyä normaalia aikaisemmin.

Matka 76.53km, aika 4:43h , Rovaniemi

Sää tiedoitus oli lupailluti sateita täksi päiväksi joten nousin aikaisin ylös. Heräsin yöllä 4 aikaan sateen ropinaan kiroten mielessäni laiskuuttani. Olin luottanut siihen että yöllä ei tulisi vettä. Olin kahden vaiheilla laitanko trapin vai en. Jos olisin laittanut sen olisin varmaan paljastunut läheisille asukkaille, vaikka ei sillä mitään merkitystä olisi ollut. En ollut talojen läheisyydessä, ainut mikä oli lähellä oli puhelin masto.

Kun kello soi 6.30, aurinko paistoi siniseltä taivaalta eikä pilviä näkynyt missään. Katsoin puhelimesta sadetutkan näkymiä ja se lupaili kovaa sadetta kello 13 aikaan Sodankylässä. Minulla oli sinne matkaa 50km. Söin ja kuivailin teltan ulkopinnan, sen jälkeen siirsin sen aurinkoon ja kuivattelin sitä siinä jonkin aikaa.
Kun pyörä oli pakattu lähdin ajamaan Sodankylään. Vastatuuli sekä jotakin loivia nousuja tuli vastaan, hidastivat menoa. 30 km ennen Sodankylä alkoi pilvi vyöhyke. Tuuli voimistui ja oli vastainen , vettä ei onneksi satanut.
Päästyäni Sodankylään mietiskelin mitä teen. Olin herkutellut ajatuksella että nousisin bussiin ja menisin loppumatkan rennosti. En kuitenkaa tehnyt niin vaan menin huoltamolla ostamaan bensaa keittimeen, sen jälkeen kävin wc:ssä pesulla. Tämän jälkeen otin teen ja menin istumaan ikkunan viereen lähelle nurkkaa..
Istuin tunnin verran pöydässä, kävin kerran hakemassa lisää kuumaa vettä samalle teepussille, myyjä ei ottanut siitä mitään maksua.
Katselin sadetutkan ennustusta sekä reaaliaikaista kuvaa puhelimesta. Lopulta lähdin ulos, kävin hakemassa juomavedet iltaa varten. Sen jälkeen suuntasin S markettiin joka oli muutaman sadan metrin päässä liikenneympyrän vieressä.
Ilma oli tuulinen, tuulen puuskat olivat välillä kovia. Pientä tihkua satoi silloin tällöin. Olin jo kerran käynyt kaupassa. Seisokelin S markettiin lähellä olevan, entisen Ikh liikkeen katoksen suojissa. Söin ostamiani Karjalan piirakoita, katselin välillä kaupan edessä olevaa puolueen vaalikatoksen suuntaan . Ihmiset jonottivat siellä makkaraa.
Kävin vielä toisen kerran kaupassa, ostin lisää piirakkaa sekä soijakaakaota.
Taisin seisoskella puolitoista tuntia ennen kuin tuuli laantui vähäsen eikä pilvet olleet enää niin tummia.
Tuuli oli ehtinyt kääntyi tällä välin myötäiseksi joten olin tyytyväinen.
Poljin vielä 40 km ennen kuin aloin etsiä.leiriä. Kävin tutkimassa muutamia paikkoja ennen kuin minulla tärppäsi poroaidan takaa.
Matka 95.93km , aika 5:52h Vuojärvi

Puhelinmaston luona oli rauhallista, edes porot eivät tulleet häiritsemään unia. Aamulla korppi pariskunta poti omanlaistaan ääntelyä kun ne keskustelivat keskenään.

Yö oli ollut viileähkö koska teltta oli sisältä päin kostea. Hengitys ilma oli tiivistynyt ovikankaisiin näkyen siinä pisaroina. Tullessani teltasta ulos käänsin ovikankaat kokonaan pois. Ne tarttuivat teltan päätykankaaseen kiinni koska sekin oli kostea. Tyhjensin teltan nopeasti tyhjäksi että sain kannettua sen kokonaisena auringonpaisteeseen. Ruoka valmistui keittimellä kun laittelin tavaroita kasaan.

Tämän päivän reitti kulki seuraavasti. Saariselkä, Kakslauttanen, Tankavaara, Vuotso , Peurasuvanto. Tie oli aina Tankavaaralle asti nousujohteista. Välillä oli myös laskuja, Vuotson jälkeen alkoi tie tasaantumaan. Nousut olivat pitkiä ja loivia.

Kävin Saariselällä kaupassa koska vuotson kauppan aukioloajat olivat epämääräiset. Leiripaikka lötyi puhelinmaston läheisyydessä .

Katselin eilen illemmalla, kun olin jo leirytynyt erästä hyljättyä valkoista naisten kesä kenkää joka oli maassa. Se oli jätetty vanhan, jo lahonneen ja sammalta kasvavan tukkipinon luokse. Sen vieressä kasvoi pieni männyn taimen. Kengän kärki oli jo puolillaan havun neulasia, muuten kenkä oli ehjä. Mietiskelin miten se oli eksynyt tänne tien varressa olevaan paikkaan. Viiden metrin päässä oli vanha kaasupatruuna keittimeen. Sen sininen väri oli vielä nähtävissä umpiruostuneen kyljen väriskaalasta. Mietin onko näillä kahdella esineellä jotakin yhteistä vai ovatko ne eksyneet voimalinjojen läheisyyteen eri tarinoina vai onko niillä yhteinen tekijä.

Ajelin tänään Inarin ja Ivalon kautta lähelle Saariselkää. Pysähdyin Inarissa käydäkseni kaupassa. Vein sinne myös matkalla keräämäni tölkit. Ostin sieltä kaakaojuomaa muutaman tölkin. Istuin kaupan edessä olevien multasäkkien päällä, nauttien auringon paisteesta. Eräs mies jutteli kanssani vähän aikaa. Hän kyseli olinko matkalla Nordkappiin. Sanoin että se paikka ei minua kiinnosta, eihän siellä ole mitään. Jos joskus käyn siellä, menen autolla. Mies ihmetteli myös mikä siinä paikassa kiinnostaa. Onhan se tottakait pohjoisin paikka mihin pääsee pyörällä.

Tie Ivaloon on myös raskas, nousuja riittää. Utsjoki Inari väli oli rauhallinen mutta Ivalon tie oli jo vilkasliikenteinen. Pysähdyin ivaloon ostamaan ruokaa koska seuraavan etapin kaupat ovat vähissä tai ne ovat auki miten sattuu. Juttelin paikallisen miehen kanssa kaupan kulmalla juuri tästä aiheesta. Hän sanoi että kannattaa ottaa selvää Luoston kaupan aukioloajoista.

Ajoin vielä 17 km ennen kuin aloin katselemaan leiriä.sellainen löytyi puhelin maston vierestä.

Matka 82km, aikaa en saanut kun mittari nollaantui kauppareissun aikana.

Käytyäni eilen Utsjoen kaupassa olin tyytyväinen ostoksiini. Olin lopultakin löytänyt itselleen uudet syömävälineet. Entinen muovinen lusikka haarukka yhdistelmä napsahti poikki jo 8 päivää sitten. Olen siitä asti syönyt kauhalla . Kyllä se silläkin onnistuu, kauha on sen verran pieni että se mahtuu suuhun. Tai sitten minulla on vaan valtava suu. Leiripaikan löysin jonkun kaatopaikka/soramonttu yhdistelmän luota. Kaiken huippu oli tunturipuro joka virtasi sopivasti lähellä. Huono puoli oli mäkäräiset joita taas riitti. Tässä paikassa ei kuitenkaan ollut vielä yhtäpaljon kuin Lappojärven leirissä Norjassa.

Aamulla sain syötyä aika hyvin kunhan liike ei vaan pysähtynyt. Nuudelit ja kananmunat menivät suuhun muutaman mäkäräisen kera. Proteniinia, proteniinia. Porokin kävi 2 metrin päässä katsastamassa leirin. Sillä oli komeat sarvet. Teltan editse kulki polku, ilmeisesti porot ja joku moottoripyöräilijä käytti sitä. Poro lähestyi leiripaikkaa hiljakseen. Välillä se pysähtyi ja kuikuili kukas se minä oikein olen. Lopulta minun ja poron välissä ei ollut kuin pieni männyn taimen. Puhuin sille jospa se tulisi ihan kosketus etäisyydelle, ei kuitenkaan tullut. Koska minulla oli lautanen kädessä lähdin kävelemään toiseen suuntaan ettei örkit syö minua hengiltä. Poro tuli samoihin ajatuksiin ja säntäsi toiseen suuntaan päätään heiluttaen ja jalat eri suuntiin harottaen juosten

Tie oli tänään nousujohteinen. Yhdessä välissä noin 48 ja 38 km tolppien välillä on neljä nousua. Ne jatkuvat yhtenäisenä portaana, heti niiden jälkeen tulee vielä muutama nousu. Nämä nousut päättyvät kun P-paikka tulee vaaran päällä näkyviin. Sen jälkeen tie jatkuu lievemmillä nousulla mutta matkalla Kaamaselle on myös tasaisia osuuksia sekä laskuja.

Pysähdyin Kaamasen Tarmo kyläkaupassa ostoksilla. Valikoima ei ole päätä huimaava mutta riittävä. Sieltä löytyy maitotuotteista lihatuotteisiin asti. Ostin munia, jogurttia juustoa, piimä sekä mehua ja jätskin koska kaakaojuomaa tästä kaupasta ei saanut.

Ajelin vielä jokusen aikaa ennen kuin löysin leiripaikan sivutieltä.

Näin myös pyöräilijän joka oli tullut Sloveniasta asti. Oli matkalla Nordkappiin.

Matka 93.11km, aika 6:23h, Kaamanen

Leiriydyin eilen mäen päälle koska olin jo väsynyt ja se oli ainuita paikkoja missä ei ollut asutusta. Tie kulki muutamien metrien päästä, toisesta suunnasta näki hyvin leiriin mutta toisesta ei. Vähän matkan päässä oli jo mökki. Niin, se eilinen pyörän korjaus sujui näin. Minun piti laittaa rasvaa( kettinkiöljyä) ohjaustangon yläpään liukulevyjen väliin. No, sain purettu ohjaustangon kokonaan pois, otin sen jälkeen metallisen suojaosan pois joka toimi myös yhteen liukulevynä. Huomasin tässä vaiheessa että ohjaustangon sisällä oleva käpy oli aika ylhäällä. Niinpä minä suuressa viisaudessa aloin paukuttamaan käpyjä alemmaksi enkä katsonut kuinka paljon sitä oli varaa laskea. Siinä kävi sitten niin että se meni liian alas. Yritin nostaa sitä eri tavoilla onnistumatta siinä. Olin tehnyt ruokaa samalla ja päätin pitää miettimistauon. Tulin lopulta siihen tulokseen että en tarvitse erillistä kiristystä ohjaustangon vaan luotin siihen että ruuvikiristys pitää kaiken kasassa. Kuten pitääkin.

Aamulla satoi vähän vettä, odottelin että sade loppui. Onneksi kuuro oli lyhyt. Teltan pinnassa oli jonkin verran vettä. Otin roinat sisältä pois että saisin ensimmäisenä sen kasaan. Kuivasin viledalla teltan pinnan, sen jälkeen otin kolme telttakeppiä pois . Pian olin saanut teltan kasaan. Tein nopeasti aamupalan että pääsisin lähtemään kohden Utsjokea .

Matka Utsjoelle on mäkinen. Välillä jouduin työntämään pyör än mäet ylös koska jaloista loppuivat voimat. Vähän ennen kun saavuin perille autoilija hidasti kohdallani ja nainen sanoi että tielle oli tippunut jokin vaate. Kävin nopeasti mielessä mikä olisi voinut tippua. Katsoin vielä etulaukkua onko kaikki tallella. Ajoin muutaman kilometrin ennen kuin huomasin että minulta puuttui takalaukun keltainen lippu, eli suoja.olin niin väsynyt pitkistä päivistä sekä kilometreistä että en huomannut puuttuvaa suojaa vaikka katsoin laukkua.

Kävin Utsjoella kaupassa, päätin että käännyn ajamaan pikku hiljaa kohden Oulua. Niinpä suuntasin Ivalon suuntaan. Ajoin joitakin kilometrejä ennen kuin löytyi sopiva leiri.

Matka 104.13km, aika 7:02h, kurula-patoniva

Voi sitä mäkäräisten määrää mitä illalla jouduin listimään. Siivosin telttaa sisältä pitkän toivin ennen kuin siellä yleensä pystyi alkamaan mitään. Ja aina kun vähänkin raotti teltan sisäovea niin heti tuli muutama lisää.

Aamulla minun piti taas henkisesti valmistautua seuraavaan erään. Yö oli ollut viileä, joten ehdin livahta ulos ennen kuin ne huomasivat minut. Pian niitä ötököitä taas pörräsi ympärilläni. Aamupalan laitto ja syöminen olivat oma lajinsa mäkäräisten kanssa. Siihen ei pysty valmistautumaan.

Pääsin kuitenkin lopulta järvenrannasta pois. Teltan kanssa kesti kun sitä piti kuivata auringossa.

Olin polkenut Juoksengista asti melkein jatkuvaa nousua. ( Pello, Muonio, Palojoensuu, Hetta, Kautokeino ) Nyt se helpotti kun 50 km oli enään matkaa Kaarasjoelle. Tie seurasi joen vartta ja se oli alavirtaan menevä minun näkökulmasta.

Karasjoelta ei ole kuin13 km Suomen puolelle. Matka alkoi jo tuntua jaloissa. Kun tuli kyltti Suomi niin sen jälkeen oli vielä jyrkkä nousu raja-asemalle. Pysähdyin käymään K kaupassa joka on Karigasniemessä. Jouduin käymään peräti kolme kertaa sisällä että olin saanut kaikki tarvittavat ostettua. Vedet piti hakea eri reissulla sisältä. En ottanut turhaan mukaan yhtään ylimääräistä vettä koska löytäisin sitä varmaan matkalla lisää. Pähkäilin pitkän aikaa kumpaan suuntaan lähtisin. Olin jo keskustellut ajatuksella että ajaisin Ivalon kautta pikku hiljaa kotiin. Toisaalta Utsjoki olisi 100 km päässä. Lähtiessäni jo ajamaan Ivalon suuntaan käännyin kuitenkin toiseen suuntaan. Utsjoella pitäisi olla parempi sää kuin Ivalossa, joten sinne. Ajoin noin kymmenen kilometriä kun aloin katselemaan leiriä. Pysähdyin tutkimaan erästä tien vartta. Tapasin tämän metsätien varrella pariskunnan. He sanoivat että voisin jäädä sen varteen yöksi. En kuitenkaan jäänyt koska siellä oli turhan paljon hyttysiä.

Ajoin 2 km kun huomasin tunturipuron. Kävin täyttämässä kaksi pulloa vettä. Ajoin seuraavan nousun ylös mistä löysin heti tien varresta leiripaikan.

Korjasin illalla pyörälläni . Se meinasi mennä ihan poskelleen. Meinasi jäädä tämä reissu tähän. Sain kuitenkin järkeiltelyä korjauksen niin että voin huoletta ajaa kunnes löydän varaosaliikkeen tai pùöräkorjaamon.

Matka jatkuu huomenna kohden Utsjoella. Voi olla että heitän vielä lenkin jäämeren kautta.

Matka 118.83km aika 7:04h tie 970, Kargasniemi- Utsjoki

Jälleen kerran kun olin saanut tavarat melkein pyörän päälle tuli leiripaikkani läheisyyteen henkilö auto. Sen katolla oli anopin kotelo joten ne taisivat olla vain turisteja. Joten autoilijat kävivät pyörähtämässä vähän oudossa paikassa, ainakin minun mielestä. Ehkä hekin etsivät leiripaikkaa koska joki oli ihan lähellä, kalamiehiä

Jos tähän astinen matka oli ollut raskas niin nyt se muuttui vielä raskaammaksi. Monen päivän vaarojen ylitykset alkoivat painaa jaloissa. Ensimmäisenä kartalla oli Kautokeino. Alkumatka taittui vauhdikkaasti, kolmen ajotunnin jälkeen alkoi matkan teko tuntua tahmaiselta. Puursin eteen päin kunnes lopulta Kautokeinon kaupunki tuli näkyviin.

Seuraava etappi oli silta. Sieltä kääntyisin kohden Suomea ja Karigasniemeä. Laskeskelin koko ajan mielessäni mökkiinneköhän pitäisi näkyä. Yhtäkkiä näinkin sillä kaukaa mutta se olikin väärä silta. En ollut huomannut sitä kartalla. Nousut sekä pienet laskut vuorottelivat tien profiilissa. Sitten, aivan yhtäkkiä näkyi kyltti sen perään tuli alamäki jonka keskellä oli risteys . Jarrutin minkä pystyin ja samalla näytin suuntamerkkiä oikealle. Takaani tuli moottoripyörä kovaa vauhtia enkä tiennyt kääntyisikö sekin myös samalle tielle. Ajettuani sillan yli alkoi hervoton nousu. Työnsin pyörää pikku hiljaa että voimat riittäisivät vielä jonkin aikaa. Minun pitäisi löytää sopiva leiripaikka missä olisi myös vettä. Poljin vielä 10 kilometriä kun huomasin järven jonka luokse meni jonkinlainen mönkijän tekemä tie. Paikka oli melkein täydellinen, ainut huono puoli oli ötökät.

Suuntanani on Kaarasjoki. Videossa on virheellinen nimi. ))

Matka 102km, aika 6:48h , Lappojärvi, Norja

Olin juuri saanut leirin kasaan aamulla kun sain yllätys vieraita. Kaksi paikallista vanhempaa näistä saapui autolla leiripaikan läheisyyteen. Naiset arastelivat ja jättivät auton tien alkuun vaikka leiripaikan luona olisi ollut tilaa. Juttelin naisten kanssa muutaman sanan. He olivat tulleet poimimaan hillaa läheisen suon luota.

Päivä oli tänään tasaista puurtamista. Nousu jatkui tasaisesti Palojoensuuhun asti. Käännyin siitä Hetan suuntaan. Pysähdyin jättämään roskapussin risteyksen kohdalla olevaan roskalaatikkoon. Pysähtelin muutenkin aika usein koska matkanteko tuntui tahmaiselta vastatuulen ja tien takia.

Hetassa kävin kaupassa. Vein myös matkalla kertyneet tölkit pois. Olin taas saanut kerättyä 2 euron edestä tölkkejä. Poikkesin myös huoltamolla hakemassa vettä. En kuitenkaa ottanut vettä kuin kahteen pulloon. Toinen on varsinainen juomapullo, toinen on 1,5 L varapullo mistä lisään juomapulloon vettä kun se on tyhjä.

Olin ostanut kaupasta soijakaakao juomaa sekä kaksi viineriä. Risteys mistä käännytään Norjaan, sen lähellä on rakennuksia missä on muutama liike. Näiden lähistöllä, kadun varressa oli puistonpenkki mihin jäin syömään herkkuja. Syötyäni heittäydyn penkille selälleni. Aurinko paistoi lämpimästi mutta tuuli oli kylmä. Penkin selkänoja oli sopivasti tuulen tiellä joten penkillä oli mukava pötkötellä. Lepäisin ja muistelin ulkomaan matkojani missä olin myös laiskotellut samanlailla, aah se vasta on elämää.

Minulta puuttui leiriytymisvedet joten jouduin ajamaan niin pitkään että löysin sopivan joen. Tammukkaoja laski Palolommol järvestä. Pysähdyin sillan vieressä olevalle parkkipaikalle ja otin pullot sekä vesipuhdistimen mukaani. Vesi oli kirkasta joten juotavaa se varmasti oli.

Saatuani vedet, palasin takaisin päin polkupyörällä 200 metriä. Olin nähnyt sopivan hiekkatie liittymän joka nousi koivikkoista rinnettä loivasti ylös. Kävin ensin tutkimassa tietä ennen kuin työnsin pyörää tietä pitkin ylös. Löysin sopivan paikan jänkäkoivikossa olevan tien keskeltä.

Hiekka alusta teltalle ei ole kaikkein paras. Ensinnä se on kylmä ja se imee helposti lämmön. Kun yö lämpötila laski alle 10 niin heräsin viileyteen yöllä. Pyörin kuin se kuuluisa puolukka siellä.

Nousin aikaisin aamulla että saisin syötyä sekä laitettua tavarat kasaan. Kello oli 9.30 kun pääsin lähtemään liikenteeseen. Tien profiili jatkui aivan samana mihin se oli eilen jäänyt. Pitkät nousut jatkuivat ilman suurempia laskuja. Koska seurasin jokea yläjuoksulle niin luonnollisesti tiekin nousi koko ajan. Ojalan laskuopin mukaan.

Kuten aina keräilin nytkin tölkkejä matkan aikana. Vaikka etenin muutenkin hitaasti tölkkien keräily hidasti sitä vielä enemmän. Lähestyessäni Muoniota alkoivat tunturit näkyä vaarojen huipuilta kun tie kulki niiden yli. Olisi luullut että kun näkee tuntureita niin saa ahaa elämyksen. Valitettavasti kun on ajellut kaikkien Euroopan vuoristojen solissa niin suomalaiset mäet ovat aika pieniä, mutta kauniita. Sitä en kiellä.

Saavuttuani Muonioon, menin ensin ostamaan keittimeen bensaa. Minulla on mehupullo mitä olen käyttänyt bensakanisterina. Siihen mahtuu 1L nestettä. Laitoin siihen 8 dl 98 ja menin maksamaan sen kassalle. 1, 15€ . Onhan se kallista mutta halpaa jos vertaa sitä kaasuun tai johonkin toiseen polttoaineeseen. Palatessani pyörän luokse päätin ottaa vielä vettä vesipulloon sekä vara 1.5 L vesiputeliin. Saatuani vedet, juttelin muutaman sanan vesi ja ilmapisteelle saapuneen matkailuauton kuskin kanssa. Hän oli tullut täyttämään sen vesitankin ilma ja vesi pisteen luokse. Letku ylittyi juuri ja juuri kyljessä olevaan reikään. Kuten mainitsin juttelimme muutaman sanan matkailusta . Äkkiä joku toinen mies tuli myös rinkiin joten katsoin paremmaksi poistua paikalta pois.

Menin seuraavaksi K kaupalle. Sinne ei ollut kovin pitkä matkakaan. Päästyäni kaupan sisälle, keittojen luokse, niin huomasin että hyllyt olivat melkein tyhjät. Pyörin kuin hyrrä, katsellen ympärilleni näkyisikö myyjiä jotka tulisivat täyttämään hyllyt.. 1 pinaatti keitto, monta kanakeitto sekä liha keittoa. Hetken pähkäilyä otin kaksi lihakeittoa koriini. En vielä ollut ehtinyt syömään noita, kaikkea muuta kyllä. Kävin nopeasti hakemassa vielä jogurtin piimän, kaakaojuoman, kismettiä, nuudeleita. Sitten kassalle, nuori ja nätti kassaneidillä ei nokka tuhissut kun hän vilautti tuotteiden viivakoodia koneessa. Kohta puolin olin jo pakkaamassa ruokia pyörälaukkuun.

Koska en ollut hakenut vettä huoltamolta niin seuraavaksi oli veden etsiminen matkan varrellta. Ajoin Yli Muonio ohi ennen kuin löysin sopivan paikan joelta. Olin jo aikaisemmin käynyt erään P paikan luona mutta siellä oli liikaa porukkaa.

Kello oli vähän yli 18 kun löysin vaaran päältä leiripaikan. Huomenna jatketaan Kohden Norjaa ja Hettaa.

Matka 82.88km , aika 5: 45h